Keltaisen lehdistön syy

31.10.2008

Eno

Ruska ei ole myöhässä, vaikka ilmasto on lämmennyt.

Nimimerkki ”Puun alla ihmettelevä” kysyy: Tänään sai joen rannalla kahlata keltaisissa vaahteranlehdissä. Mietin, miten puut tietävät, milloin lehtivihreä on syytä siirtää roudan alle juuriin. Laukaiseeko toiminnan alle nollan mennyt yö vai laatiiko vaahtera pitkän tähtäyksen sääennusteita?

Eno vastaa: Syksyn tulon huomaa nykyään parhaiten yleisönosastokirjoituksesta, jossa huolestunut kansalainen toivoo, että lehtipuhaltimet kiellettäisiin ja työttömät palkattaisiin talonmiehiksi haravoimaan pihoja.

Puut taas huomaavat syksyn tulon päivän lyhenemisestä. Tosin eri puulajit käyttäytyvät hieman eri tavalla, ja asiaa on tutkittu Suomessa vain koivulla.

Tunnettu botanisti Paavo Kallio (1914–1992) onnistui valaistusta keinotekoisesti muuttamalla määrittelemään Lapin ruskan alkamisajankohdaksi syyskuun kymmenennen päivän.

Myös ilmojen viileneminen stimuloi kellastumisen alkamista. Genetiikallakin on osuutensa, ainakin koivuilla, sillä Etelä-Suomesta tuotu koivu kellastuu Lapissa paikallisia myöhemmin.

Suomessa ei ole havaittu, että ilmaston lämpenemisellä olisi vaikutusta ainakaan koivun ruskan alkamiseen. Sen sijaan lehdet puhkeavat keväisin puihin entistä aiemmin, ainakin ajanjaksolla, jolla asiaa on tutkittu. Keski-Euroopasta on saatu tuloksia, että lehtipuut olisivat siellä pidentäneet kesäänsä myös loppupäästä.

Mutta kun maailmankirjat tulevaisuudessa Suomessakin menevät lopullisesti sekaisin, on meillä ruska jouluna ja Alexander Stubb presidenttinä.

Tweet