Ihmisoikeudet puhuttivat eduskunnassa

14.9.2009

Jarkko Tontti

Kirjoittaja on kirjailija, lakimies ja ulkoasiainministeriön kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan jäsen. Lisää Tontin blogikirjoituksia löydät täältä.

Eduskunta aloitti viime viikolla hallituksen ihmisoikeusselonteon käsittelyn. Nivaskan painoarvo on noussut. Toisin kuin ennen, nyt mukana on katsaus myös kotimaiseen ihmisoikeustilanteeseen.

Annettakoon kiitoksia niille, joille kiitokset kuuluvat.

Ensinnäkin oikeusministeri Tuija Braxille, joka uskalsi kuluttaa poliittisia paukkuja epäseksikkään epäkohdan korjaamiseen. Suomen vankiloiden vessattomat niin sanotut paljusellit ovat herättäneet vuosikymmeniä kielteistä kansainvälistä huomiota, mutta asiasta ovat pitäneet melua lähinnä juristipiirit.

Yhteiskunnan sivistystasosta kertoo eniten se, miten yhteiskunta kohtelee konniaan. Suurinta osaa poliitikoista aihe ei kiinnosta. Paljon helpompaa on keuhkota vaikka pedofiileistä, eikö niin.

Toiseksi ulkoministeri Stubbille, joka on puolustanut eri areenoilla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Kokoomuksen peruskannattajakunnan kokoontuessa leijonasolkivöissään reserviupseeri-iltamiin tämä profiloituminen ei välttämättä nostata kolminkertaisia eläköön-huutoja.

Ihmisoikeustoiminnan ikävin puoli on, että kaikkea hyvää ei voi runnoa eteenpäin. Resursseja on niukasti ja käytännössä jotkut asiat nostetaan toisten edelle.

Selonteossa painopisteiksi asetetaan naisten, lasten, vammaisten, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä alkuperäiskansojen oikeudet. Sitten tulevat romanit ja muut etniset ja uskonnolliset vähemmistöt.

Hyvä näin. Selonteon käsittelyn edetessä kansanedustajien tehtävä on nostaa esiin niitä asioita, joista selonteko vaikenee tai joille siinä lohkeaa vain pieni osa.

Eduskunnan lähetekeskustelussa fiksuimmisto ja pysähtyneistö erottuivat toisistaan. Ensimmäisillä oli omaperäistä sanottavaa. Jälkimmäiset toistelivat, mitä olivat iltapäivälehdistä kuppilassa lukeneet, ja puhkuivat, kuinka tärkeää on huolehtia lapsista ja vanhuksista. No shit, Sherlock.

Rkp:n Anna-Maja Henrikssonin mielestä vallan jättevakava ihmisoikeusongelma on, että selonteon yhdestä kohdasta oli unohtunut maininta ruotsin kielen asemasta vähemmistökielenä. Herre gud!

Jyrki J. J. Kasvi ansaitsee erityiskiitokset rohkeudesta. Naisiin kohdistuva väkivalta on selonteossa keskeisessä osassa. Kasvi muistutti, että myös miehet ovat lähisuhdeväkivallan uhreja, eivät vain tekijöitä. Hän esitti kantansa tueksi myös tilastoja ja valaisevan yksittäistapauksen.

Pohjat veti demarien Kari Rajamäki, joka katsoi aiheelliseksi pauhata polttavasta ihmisoikeusongelmasta nimeltään “turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö”. Kun Rajamäki möläytteli vastaavia sisäministerinä ollessaan, hänen oman puolueensa nuorisojärjestö vaati hänen eroaan. En tosin muista kumpi niistä demarinuorista oli kyseessä.