Ekotalouden ajatuspajoja

5.11.2008

Terhi Brusin

Yksi maailman johtavista ekologisen talouden ajatuspajoista sijaitsee Suomesta katsottuna hyvin lähellä, lahden toisella puolella Tukholmassa.

Kuninkaalliseen tiedeakatemiaan kuuluva Beijer Institute of Ecological Economics perustettiin jo 1977 mutta sai nykyisen painopisteensä 1991.

Niin kuin monen muunkin vastaavan putiikin, sen rahoitus on peräisin varakkailta yksityishenkilöiltä, Kjell ja Märta Beijerin säätiöltä.

Kuudentoista hengen vakituisen henkilökunnan lisäksi instituutilla on siteet komeaan listaan alan kansainvälisiä tiennäyttäjiä. Tuorein tulokas on Minnesotan yliopiston ekotalouden professori Stephen Polasky, joka viettää Beijer-instituutissa sapattivuotensa.

Ihan helppotajuista instituutin anti ei ole, sillä pääpaino on tieteessä, ei kansantajuisuudessa. Toisaalta sen perinteisiin kuuluu pitää opiskelijoita, poliitikkoja ja muita kiinnostuneita ajan tasalla maailman huipputason asiantuntijoiden työstä ja ajatuksista kaikille avoimilla ja ilmaisilla luennoilla.

Tukholman seminaareiksi nimetyn luentoperinteen idea on, että kestävän kehityksen politiikka tarvitsee terveen tieteellisen pohjan.

Yksi Beijerin tutkimuksen iso teema ovat tällä hetkellä ekosysteemin tuottamat palvelut, joiden varassa mekin tällä pallolla elämme. Sellaiset asiat kuin ilman happi, kasvien yhteyttäminen, merten kalat ja paljon muuta.

Nykytalouden maailmankuvan laajentaminen kattamaan tämän kaikille yhteisen mutta ei kenellekään erityisesti kuuluvan rikkautemme on ekotaloustieteen keskeinen kysymys. Kerron siitä enemmän tämän viikon Vihreässä Langassa ilmestyvässä reportaasissa.

Siihen liittyen täytyy mainita vielä toinenkin kiinnostava osoite, Vermontin yliopistossa Yhdysvalloissa toimiva Gund Institute of Ecological Economics, jota johtaa yksi aihepiirin uranuurtajista, Robert Constanza.

Kirjoittaja on ympäristöasioihin erikoistunut vapaa toimittaja, joka asuu Berliinissä. Lisää Brusinin blogitekstejä löydät täältä.

Tweet