Ei mitään uutta länsirintamalta

8.9.2009

Jehki Härkönen

Kirjoittaja on Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton pääsihteeri.

Keskustelu musiikin tekijänoikeuksista jämähti vuosia sitten epäkiinnostavaksi asemasodaksi. Tänä kesänä juoksuhaudoista kantautui kuitenkin uutisia: molemmat osapuolet julistautuivat voittajiksi.

Loppukeväästä maailman suurimman tiedostojenvaihtosivuston, Pirate Bayn, liikenne kävi niin vilkkaaksi, että sivuston ylläpitäjät eivät enää kyenneet kattamaan kuluja pelkillä mainostuloilla. Pirate Bay myytiin yksityiselle yritykselle, jonka tarkoituksena oli tehdä siitä laillista liiketoimintaa.

Kuten arvata saattaa, tapaus herätti närkästystä informaation jakelun vapautta puolustavien piraattien parissa. Kun tähän lisättiin kauppaa seurannut juridinen huopaus, musiikkiteollisuutta lähinnä olevat kolumnistit ehtivät jo julistaa piraattisodan voitetuksi.

Samaan aikaan myös musiikkiteollisuuden vastapuoli sai aiheita riemuun, kun kauan kaivatut uudet liiketoimintamallit löivät itsensä läpi verkkopalvelu Spotifyn johdolla.

Spotifystä ja muista niin sanotuista striimauspalveluista on povattu kaivattua linkkiä artistien ja kuluttajien väliin.

Molempien osapuolten uhoaminen lienee ennenaikaista.

Ensinnäkin itse Pirate Bay -sivusto on osoittautunut ihmeelliseksi pullonkorkiksi, joka pullahtaa aina uudelleen pintaan, vaikka sitä kuinka yritetään painaa veden alle oikeustoimin.

Tähän mennessä paras yritys palvelun lannistamiseksi oli haastaa oikeuteen yritys, joka toimittaa Pirate Baylle verkkoyhteyden. Tämäkin katkaisi palvelun toiminnan vain kolmeksi tunniksi.

Toisekseen palvelu on jo varmistanut itsensä upottamisen varalta. Sen lähdekoodi on ollut jo pitkään levityksessä, ja jokin aika sitten piraatit panivat koko sivujensa sisällön pakettina jakeluun.

Tämä tarkoittaa, että jos ruotsalainen kotisivu joskus saadaan pois netistä, täsmälleen sama palvelu samoilla sisällöillä on mahdollista käynnistää vaikkapa kymmenessä uudessa osoitteessa.

Kaikki tämä on joka tapauksessa lähinnä julkisuuspeliä. Pirate Bay on eräänlainen piraattien Al Capone: ainoa, joka haluaa olla julkkis.

Erilaisia tiedostonjakeluja kyllä piisaa ja uusia syntyy sitä mukaa kuin vanhoja suljetaan.

Toisaalta vaikuttaa siltä, että striimauspalveluiden kieltämättä uusi toimintatapa ei tarkoita mitään uutta rahavirtojen suhteen: palvelut tilittävät korvauksensa levy-yhtiöille, jotka pyrkivät tietysti maksamaan niistä artistille niin vähän kuin mahdollista.

Taitelijat ovatkin valittaneet yhä enemmän striimauspalveluiden tuottamista surkeista tuloista.

Mikään näkymätön käsi ei nosta tekijänoikeuskiistan osapuolia poteroista. Aineettoman omistuksen suhteen on uskallettava tehdä poliittisia päätöksiä.