Vähintään varapresidentti

17.1.2012

Laura Häkli

Harmi, ettei valtiolla ole mitään virkaa sille, joka tulee presidentinvaaleissa kakkoseksi. Eikö toiseksi eniten ääniä saanutta ehdokasta voisi valita edes varapresidentiksi?

Harvoin on presidentinvaaleissa nähty näin tiukkaa kilpailua siitä, kuka saa vaaleissa toiseksi eniten ääniä.

Ennakkosuosikki Sauli Niinistön voittoa epäilee harva eikä vaalien häviäminen näytä mahdolliseltakaan, ellei Niinistö paljastu pedofiiliksi tai ala mokailla ihan kunnolla. Gallupissa kuin gallupissa Niinistö saa noin 60 prosentin kannatuksen toisella kierroksella.

Tuntuu, että kakkossija ensimmäisellä kierroksella on monelle presidenttiehdokkaalle tavoitteiden täyttymys. Ainakin Pekka Haaviston kampanjapäällikkö Riikka Kämppi ilmoitti Vihreän Langan haastattelussa toiveekseen vuodelle 2012, että "Pekka saisi ensimmäisellä kierroksella toiseksi eniten ääniä". Vielä joulukuussa tavoite tuntui kunnianhimoiselta, Helsingin Sanomien tämänpäiväisten galluplukujen valossa jo täysin mahdolliselta. Ja viimeistään nyt tavoitetta kannattaisi tarkistaa ylöspäin.

Loppujen lopuksi vaalikeskusteluissa ei taidakaan olla kyse siitä, kenestä tulee Suomen seuraava presidentti, mikä on maan ulkopolitiikan oikea suunta tai kuka olisi paras arvojohtaja. Näissä vaaleissa mitataan kansakunnan henkinen tila ja otetaan revanssi monia järkyttäneistä eduskuntavaaleista – ja kakkonenkin voi olla siinä mielessä ykkönen.

Sitä paitsi mielipidekyselyistä huolimatta liberaalit koulutetut kaupunkilaiset saattavat iskeä konservatiivit yllätyskoukulla kanveesiin. Eivät sitä jytkyäkään gallupit osanneet ennustaa.

Kirjoittaja on Vihreän Langan toimituspäällikkö.

Tweet