Viiden euron soijanakit

11.5.2010

Olli-Poika Parviainen

Vapulla ja uudella vuodella on jotain yhteistä: nakit ja perunasalaatti. Mainokset muistuttavat, että liskojen yön pimeydessä vaeltava kansakunta löytää juhlan jälkeen vapautuksen rasvasta ja suolasta.

Paketti herkkunakeiksi kutsuttavaa prosessoitua teurasjätettä maksaa vajaan euron. Kasvissyöjä voi valita viisinkertaisella hinnalla nakkien näköisiä ja makuisia soijavalmisteita, joiden avulla voi tuntea yhteenkuuluvuutta ruokakulttuurin valtavirtaan ja olla osa kansallista rituaalia.

Kasvatamme lihaa lähinnä sen sisältämän proteiinin vuoksi. Ruokimme karjaa kasvisrehulla ja enenevissä määrin myös soijalla. Kasvaessaan eläin syö proteiinia lähes nelinkertaisesti tuottamaansa määrään nähden.

Rehuviljaa viljellään Suomessa yli 2 000 miljoonaa kiloa vuodessa, kun ruuaksemme päätyy pelloiltamme vain noin 440 miljoonaa kiloa.

Samalla lihateollisuus saa hulppeita maataloustukia. Tukien tarkoitus lienee muun muassa turvata ruokahuollon jo menetettyä omavaraisuutta ja alentaa nakkipaketin hintaa.

Soijassa eivät maataloustukimiljardit maistu. Lihajalosteteollisuus sen sijaan paistattelee tukitilastojen kärkijoukossa. Liha on tukien vuoksi halpaa suhteessa sen tuotannon todelliseen hintaan eläimille, kansanterveydelle ja ilmastolle.

Maataloustukien läpinäkyvyys ontuu. EU on avannut tukijärjestelmänsä Suomen vastustuksesta huolimatta, mutta kotimaiset tuet ovat yhä puolisalaisia.

Iso osa tuista päätyy yksityishenkilöille ja tiedot ovat jääneet median varaan. Esimerkiksi maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ei kuulemma tiedä mahdollisia tukia sikatehtaaseensa saavan tyttärensä raha-asioista mitään, mutta lööpit sen sijaan tietävät talousvaikuttajien Björn Wahlroos ja Antti Herlin saaneen viime vuonna yhteensä noin puoli miljoonaa veroeuroa kartanoidensa ylläpitoon.

Verovaroilla tuotetaan ruokaa näennäisen halvalla. Heikennämme omavaraisuutemme edellytyksiä tuhlaamalla viljelykapasiteettiamme.

Lihatuotannon tuet on syytä lakkauttaa, tai vähimmillään ne pitäisi ohjata luomutuotantoon. Muut maataloustuet on saatava aidosti läpinäkyviksi.

Muutoksella olisi hintansa: kamaranakit maksaisivat enemmän. Juhlanjälkeisen soijanakkipaketin kysyntä sen sijaan voisi kasvaa, ja hinta jopa laskea.

Mikäli viiden euron summa ahdistaa ja käytössä on piha, katto tai maapalsta, voi pyytää apua ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen tavoin. Hän saa valtiolta vuosittain 5 000 euroa marjapensaidensa ja omenapuidensa kasvattamiseen, ihan julkisesti.

Tweet