Vaalikone yllätti jälleen

17.2.2011

Mari Valkonen

Vaalikone vinkkasi ehdokasta hämmentävän väärästä puolueesta. Tämähän ei ole ensimmäinen kerta, sillä jokaisten vaalien alla kohtaan saman epävarmuuden. Kun kerran vaalikone vuodesta toiseen sitä väittää, niin olenkohan sittenkin pohjimmiltani – no – kepulainen?

Parin prosenttiyksikön päässä ykkösehdokkaastani löytyy toki vaihtoehtoja. Melkein jokaisesta puolueesta ehdotetaan minua lähinnä olevaa vaihtoehtoa, vaikka ehdokkaan vastaukset saattaisivat poiketa paljonkin puolueen linjasta.

Liukuvalla asteikolla annetut vastaukset johtavat siihen, että pienikin heitto vastauksen sävyssä laittaa naamagallerian uusiksi. Edes ehdokkaat itse eivät saa vaalikoneesta tulokseksi itseään, jos eivät muista, olivatko nyt 60- vai 70-prosenttisesti sen kannalla, että presidentin valtaoikeuksia pitää karsia.

Puolueen vaalilupausten ja linjan pitäisi painaa vaalikoneissa nykyistä enemmän, sillä tiukan ryhmäkurin puolueissa linjasta poikkeavat mielipiteet eivät pääse esiin varsinaisessa päätöksenteossa.

Kysymyspatterin voisi jakaa kahtia siten, että ensin äänestäjä valitsisi puolueen yleisemmillä arvokysymyksillä ja prioriteeteilla. Tässä vaiheessa pitäisi myös olla mahdollisuus ruksia pois ne puolueet, joita ei missään tapauksessa halua tietää muistuttavansa – niiden nimeäminenhän on monelle suosikkipuoluetta helpompaa.

Sitten voisi puolueen sisältä haarukoida sen oikean yksityiskohtaisemmalla seulalla.

Kirjoittaja on Vihreän Langan toimittaja.

Tweet