Uusi hallitus

22.6.2010

Rosa Meriläinen

Vihreät saivat sääntöjensä mukaisesti kokoontua puoluevaltuuskunnan ja eduskuntaryhmän yhteiskokoukseen päättämään hallitukseen osallistumisesta ja nimittämään ministerit ja valtiosihteerit.

Oikeastihan asia ei ollut auki. Poliittinen elämä on vain pullollaan muodollisuuksia. Toki pääministerin vaihtuminen on iso asia. On siis hyvä, että hallituksessa käytiin viikonlopun aikana tsekkauskeskustelut loppukauden päälinjasta. Ilman vihreitä siinä ei olisi yhtään vihreän sävyä.

Periaatteessa nyt on hyvät mahdollisuudet siihen, että seuraavissa eduskuntavaaleissa päätetään talouspolitiikan päälinjasta: Hetemäen työryhmän esitykset alustivat keskustelua hyvin. Olisihan se virkistävää, jos vaalien alla keskusteltaisiin jostain oikeasti tärkeästä asiakokonaisuudesta.

Sinivihreä hallitus on hämmästyttävää kyllä tehnyt varsin perinteisesti vasemmistolaiseksi miellettyä elvytystä, jolla taantumaa on taitettu.

Vaikka elvytyksen kohdentamisesta voidaan aina keskustella, että olisiko joku muu hallituspohja tehnyt toisella tavalla, päälinjasta tuskin vallitsee suurta erimielisyyttä: on vaikea uskoa sosialidemokraattien esittävän, että he olisivat keynesiläisen elvyttämispolitiikan sijaan halunneet iiroviinasmaisia leikkauksia.

Keynesiä on luettu jo lukiossa. Se on itse asiassa ainut talouspoliittinen asia, joka on koulun yhteiskuntaoppikirjoista jäänyt minulle mieleen. Oppiin kuuluu, että taantumaa taitetaan elvyttämällä ja hyvinä aikoina vastaavasti kerätään massia, joilla sitten pahana päivänä voidaan elvyttää.

Jos hyvät ajat alkavat, olisi pikku hiljaa siirryttävä opin toiseen vaiheeseen. Siitä voi tulla kivuliasta.

Sikäli mikäli vaalien jälkeen hallitusvastuuseen aikovat puolueet meinaavat jonkinlaista menokuria harjoittaa, tässä olisi pikku hiljaa hyvä alkaa kertoa ihmisille ja itselleen, miten se aiotaan tehdä.

Sitä odotellessa päivänpolitiikankin puolella on varmasti odotettavissa vähemmän leppoisia aikoja. Vaikka Mari Kiviniemi on taatusti vihreille varsin mieluisa pääministeri, vaalien lähestyminen voi kiristää välejä hallituksessa, jossa jokainen haluaisi vielä saada tilaa aloitteille ja omille saavutuksille. Samaan aikaan kehykset ovat tiukat, joten budjettineuvotteluista lienee luvassa tiukat.

Kokoomuskin on viime gallupien ansiosta oppinut kuolevaisuutensa, joten heidänkin täytyy ehkä yrittää saada aikaiseksi jotain muutakin näkyvää kuin silkkaa imagohuttua. Jäämme odottamaan.

Kirjoittaja on entinen vihreä kansanedustaja, joka puraisee blogissaan päivänpolitiikkaa kerran viikossa.

Tweet