Tekijänoikeusanarkisti on uusi Linkola

29.11.2010

Jarkko Tontti

Hakkereihin kyllästyneen elokuvaohjaaja Kaisa Rastimon loikka demareihin havahduttaa toivottavasti vihreiden realosiiven. Piraattihenkiset tekijänoikeusanarkistit ovat samanlainen jalat tukevasti ilmassa –porukka kuin maahanmuuttohysteerikot tai linkolalaiset ekototalitaristit.

Kaikilla näillä on lievää vakavampia ongelmia todellisuuden hahmottamisessa, ja kaikki he tarjoavat epärealistisia visioita tulevaisuudesta, joita kuunnellessa on välillä vaikea pidätellä nauruaan.

Vihreillä olisi juuri nyt ajankohtainen tilaisuus kohentaa uskottavuuttaan tekijänoikeuskysymyksissä. Hyvitysmaksua kerätään nimensä mukaisesti tallennuslaitteista, koska tekijänoikeuslakiin on säädetty merkittävä poikkeus: kopiointi yksityiseen käyttöön on laillista.

Tekijöille tästä aiheutuvaa tulonmenestystä korvataan hyvitysmaksulla, joka on toimeentulon turva suurelle joukolle ihmisiä ja myös tärkeä kulttuurin tukimuoto.

Suomessa EU-direktiiviin perustuvien hyvitysmaksujen määrä on kuitenkin romahtanut. Musiikkia kuunnellaan yhä enemmän puhelimista, joista – toisin kuin mp3-soittimista – ei kerätä hyvitysmaksua.

Olisikohan tähän käsittämättömään ristiriitaan syynä se, että elämme yhdessä Euroopan pienimmistä valtioista, jossa pitää pääkonttoriaan yksi Euroopan suurimmista yrityksistä?

Lievästi sanottuna outo on kansanedustaja Jyrki Kasvin äskeinen kommentti, jonka mukaan koko hyvitysmaksujärjestelmä on teknisesti vanhentunut. Silkkaa scifiä. Huhuu, täällä todellisuus, kuuleeko Kasvi?

Kasvi mainitsee striimauksen esimerkkinä uudesta tekniikasta. Se on kuitenkin vain yksi välitysmuoto muiden joukossa, joka ei todellakaan tule syrjäyttämään muita muotoja lähitulevaisuudessa, tuskin koskaan.

Päinvastoin: tekniikan kehittyminen on tehnyt hyvitysmaksusta entistä ajankohtaisemman. Esimerkiksi e-kirjan tulon myötä valtavan suurta osaa kulttuurituotteita luetaan pian laitteista, joista olisi syytä periä hyvitysmaksua.

E-kirjojen lukulaitteet ja kirjojen digitalisointi mahdollistavat kirjojen laillisen kopioinnin omaan käyttöön ja myös piratismin. Olisiko kohtuullista, että tämänkin kulttuurin saran tekijät saisivat työstään korvauksen myös tulevaisuudessa kun, ”kuluttajat” vaihtelevat kirjatiedostoja keskenään ja myös laittomien vertaisverkkojen kautta?

Kaikki helposti netistä mulle –ihmisillä ei ole tarjota mitään realistista vastausta siihen varsinaiseen kysymykseen. Miten järjestetään toimeentulo sille joukolle ihmiskuntaa, joka tekee heidän kopioitavakseen kirjat, elokuvat ja musiikin? Piraattien ja muiden asiasta keuhkoavien oma toimeentulo tulee aina jostain muualta.

Onko näillä ihmisillä vähäisintäkään tajua siitä, minkälaista on yrittää hankkia elantonsa luovilla aloilla?

Jos vihreät jatkavat tekijänoikeusanarkistien mielistelyä kulttuurin olemassaolon edellytyksiä tuhoavilla linjauksilla, Kaisa Rastimo tuskin jää viimeiseksi loikkaajaksi.

Kirjoittaja on kirjailija ja lakimies, joka ei ole enää varma mitä puoluetta äänestää.

Tweet