Sata riskireaktoria

18.3.2011

Juha Honkonen

”Älkää hyppikö haudoilla”, yritti Jyrki Katainen (kok) hiljentää ydinvoimakriitikoita heti Japanin onnettomuuden jälkeen. Onneksi keskustelua ei sananvapauden maassa niin helposti tyrehdytetä. Mari Kiviniemi (kesk) sentään heräsi vaatimaan ”faktoja pöytään”, ja Suomen ydinvoimalat päätettiinkin laittaa turvatarkastukseen. Ydinvoiman riskeistä olisi kuitenkin pitänyt puhua kunnolla jo ajat sitten.

Yksi lähes vaiettu turvallisuusriski on öljyonnettomuus Suomenlahdella, jonka rannalle Fortum yrittää hakea uutta lupaa. Varsinkin huoltoseisokin aikana tapahtuva öljyvuoto voi tukkia ydinvoimalan jäähdytysveden oton. Öljykuljetusten määrä on 50-kertaistunut Loviisan edustalla 15 vuodessa.

Riskit kasvavat, kun mennään rajojen taakse. Venäjällä on vieläkin reaktoreita, joissa ei ole suojakuorta lainkaan. Euroopan vaarallisimmat voimalat taas ovat Kansainvälinen atomienergiajärjestön mukaan Ruotsissa. Syynä on osaamaton työvoima.

Maailman maanjäristysherkillä alueilla on peräti sata ydinreaktoria. Suurin osa niistä on Japanissa, jossa nyt toivottavasti havahdutaan laittamaan sähköjärjestelmät ja muut turvavarmistukset kuntoon.

Myös Euroopan ydinvoimaintoisimmassa maassa, Suomessa, päästettäneen höyryjä pihalle ja laitettaneen jäähdytys päälle. TVO 3:n valmistuminen myöhästyy viimeisimpien tietojen mukaan viisi vuotta, eikä Fennovoimalla ole vielä rakennuspaikkakuntaa eikä uraanin loppusijoituspaikkaa. Onneksi maamme kahdeksannen reaktorin järkevyyttä puoluejohtajatkin ovat alkaneet epäillä.

En ole tulisieluisin ydinvoiman vastustaja, mutta energiamuodon tarpeellisuutta ja kannattavuutta kannattaa nyt tarkastella ihan ajatuksella. Metsäteollisuutta ajetaan alas, ja Suomi on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä.

Kirjoittaja on Vihreän Langan päätoimittaja.

Tweet