Rakennemuutoksia

5.11.2013

Osmo Soininvaara

Niin tylsä sana kuin kestävyysvaje onkin, kyse on koko hyvinvointiyhteiskuntaa uhkaavasta ongelmasta. Valtiolta ja kunnilta kuluu pitkällä aikavälillä rahaa kaikkeen hyvään yhdeksän miljardia euroa vuodessa enemmän kuin raaskimme kerätä veroina.

Jos keräisimme erotuksen veroina, keskimääräiseltä ansiotuloja saavalta pitäisi kerätä 300 euroa kuussa enemmän. Tästä taas seuraisi lamaa ja työttömyyttä, eikä veroja kertyisi haluttua määrää.

Miksi meillä rahat eivät riitä mihinkään ja Ruotsissa kaikkeen? Ruotsissa on paljon useampi töissä ja maksamassa veroja sekä paljon harvempi työttömänä, eläkkeellä, perhevapailla tai intissä. Ruotsissa on edullisempi ikäjakauma, koska maa on täydentänyt työvoimaansa maahanmuuttajilla.

Rakenteellisilla uudistuksilla tähdätään siihen, että Suomi muistuttaisi vähän enemmän Ruotsia. Opinnoista pitäisi päästä nopeammin työelämään, perhevapaita ja vuorotteluvapaita karsia ja eläkeikää nostaa ja työttömyyttä alentaa. Lisää työvuosia elämään.

Työnantajat ovat meillä kovin nirsoja työvoiman suhteen. Pienetkin puutteet terveydessä ja työkyvyssä sekä korkea ikä estävät työn saannin. Osittain syynä on lainsäädäntö, joka rankaisee työnantajaa, jos hänen palkkaamansa huonokuntoinen henkilö lopulta kuitenkin päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle.

Huono-osaisen työvoiman työllistymistä helpotetaan parantamalla mahdollisuutta yhdistää palkkatuloja ja tulonsiirtoja. Tärkeä uudistus on 300 euron suojaosuus työttömyysturvassa. Se lisää työn tarjontaa ja vähentää köyhyyttä.

Korotus pienipalkkaisten asumistukeen on täsmätoimi korkeiden asumiskustannusten alueella. Harmi, että se on rajoitettu kuuteen kuukauteen työllistymisestä.

Kotihoidon tuen jakaminen isän ja äidin kesken on monipiippuisempi asia. Jos se siirtää lapsia nuorempina päivähoitoon, välitön vaikutus julkiseen talouteen on negatiivinen. Tutkimukset kuitenkin tukevat väitettä, että pitkät hoitovapaat heikentävät naisten koko työuraa. Siksi ne ovat pitkällä aikavälillä huono asia myös julkisen talouden eivätkä vain tasa-arvon kannalta.

Mitä järkeä on lisätä työn tarjontaa, kun muutoinkin on niin paljon työttömyyttä?  Eikö vaan pitäisi olla enemmän työpaikkoja?

Jos oletamme, että huonot ajat jatkuvat loputtomiin, on keskityttävä leikkauksiin ja säästöihin. Hyvästi hyvinvointiyhteiskunta! Työn tarjonnan lisääminen tähtää siihen, että aikojen parantuessa työpaikkoihin on tulijoita ja lama-aikana otetut velat voidaan maksaa.

Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja.

Tweet