Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Juha Peurala
Nam! Autoon asennetun polttoainemehulingon avulla teet vanhoista juorulehdistä energiajuomaa. Leikka lehdistä pois kuivat kohdat ja jätä mehukkaat.
10.11.2010
Kotimehu tuottaa vähemmän päästöjä kuin kaupan tölkki.
Nimimerkki ”Mehu-Matti (ei kuitenkaan Vanhanen)” kysyy: Tätä mietimme vaimon kanssa mehumaijan ääressä alkusyksystä: onko ekotehokkaampaa keittää itse marjamehua mökillä vai ostaa se lähikaupasta. Mökille mennään yleensä autolla. Itse arvelin, että kaupasta ostetun elinkaari tuottaa vähemmän päästöjä. Vaimo tietenkin suuttui.
Eno vastaa: Jos muutamaa kiloa marjoja lähdetään varta vasten hakemaan 200 kilometrin päästä mökiltä, tuleehan siitä päästöjä. Keskivertokaaralla, jonka kulutus on viisi litraa satasella, 400 kilometrin automatka tuottaa 47 kiloa hiilidioksidipäästöjä.
Lisää päästöjä tulee mehun valmistuksesta, mutta jos mehua keitetään 10–15-minuuttia, se jää kyllä muutamiin kymmeniin grammoihin. Säilytyksestä pakastimessa tulee myös päästöjä, mutta ne pitää jakaa koko pakastimen sisällön kesken.
Kaupan mehulle on maailmalla laskettu hiilidioksidijalanjälkeä. Tropicana appelsiinimehulle se on 1,7 kiloa amerikkalaista 64 unssin eli noin 1,8 kilon pakkausta kohden.
Koska Suomi on Amerikkaa kauempana tuotteen syntypaikasta, voidaan kiloja pyöristellä ylöspäin vaikka niin, että litra kaupanmehua tuottaisi kahden kilon päästöt. Näin näyttäisi kaupanmehu voittavan.
Tämä on kuitenkin aika kaukana totuudesta. Jos marjat noukitaan mukaan reissulla, joka oltaisiin tehty muutenkin, voidaan niiden kuljetuksen päästöosuudeksi laskea vain ylimääräisen painon aiheuttama lisä. Muutamalla kilolla se on olematon.
Jäljelle jää keittämisen ja säilyttämisen päästöt, jotka jäävät vähäisiksi. Ellet nyt sitten pidä 300 litran pakastimessa yhtä mehulitraa joulun yli. Jos näin on käymässä, kerro minulle. Lantringille on aina käyttöä.
Tweet