Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
27.11.2012
Toisin kuin viime kerroilla, esittelen nyt roskislöydön, jolla on sellaisenaankin jälleenmyyntiarvoa. Kyseessä on monesta kodista löytyvä klassikko, Oiva Toikan lasilintu.
Taide-esineessä, kuten lasilinnussa, kauneus on katsojan silmässä. Ilmeisesti alkuperäisen omistajan silmään lintu on särähtänyt liian monta kertaa. Tai sitten lintu on löytänyt tiensä jätteen sekaan vahingossa. Ehkäpä sen melko objektiivisellekaan jälleenmyyntiarvolle ei ole ollut tarvetta. Taiteilijan käsissä lasimassa on joka tapauksessa kokenut hienon muodonmuutoksen.
Eksyessään roskikseen lintu kokee vieläkin mielenkiintoisemman muodonmuutoksen. Tämäkin muutos on osittain katsojan silmästä kiinni.
Kaupan hyllyllä ja netissä lintujen hinnat vaihtelevat mallista riippuen muutamasta kympistä useisiin satoihin euroihin. Lasinkeräykseen jätetty lintu muuttuu lasivillaksi, roskiin heitetty kaatopaikantäytteeksi. Sillä on siis arvoa lähinnä uusioraaka-aineena. Lintu on muuttunut roskakatoksessa jälleen lasimassaksi.
Kun dyykkijä vain nostaa linnun roska-astiasta, se muuttuu jälleen arvoesineeksi. Muutos on yhtä käsittämätön kuin roomalaiskatolisen kirkon transsubstantiaatio-oppi. Opin mukaan ehtoollisella viini todella muuttuu Kristuksen vereksi, vaikka mitkään sen mitattavat ominaisuudet eivät muutukaan.
Dyykkijänä tavaroiden arvon sattumanvaraisuutta voi miettiä jatkuvasti. Koska lasilinnun arvo ei perustu sen arvoon käyttöesineenä, muutokset voivat olla hyvin radikaaleja. Siksi Lintu on dyykkimisaarteeni.
Lasilinnun kaltaista taidetta osuu dyykkijän tielle harvoin. Jos kuitenkin pitää silmänsä auki ja dyykkii harrastuksena jatkuvasti ja myös kotikaupunginosansa ulkopuolella, voi todella löytää lähes mitä tahansa.
Tweet