Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
"Kuka voisi kellot seisauttaa”
Kilpakumppanit. Blogisarjassa seurattiin samoista paikoista taistelleiden ehdokkaiden vaalitaistoa.
20.4.2011
"Kuka voisi kellot seisauttaa ja ajan pysäyttää" kysyttiin vanhassa iskelmässä. Lähivuosina nähdään, onko se mahdollista. Jos vaaliohjelmaan on uskominen, perussuomalaiset tulevat ainakin yrittämään.
Kansa on mielipiteensä sanonut ja saanut haluamansa henkilöt edustamaan itseään. Moni kertoi äänestäneensä persuja protestiksi. Vanha eduskunta sotkeutui vaalirahoihin, tuhlasi takseihin ja torkkupeittoihin sekä hukkasi kontaktin tavallisiin kansalaisiin. Perussuomalaisten pitäisi muuttaa kaikki tämä – tai ainakin antaa tuntuva näpäytys vanhoille puolueille.
Osa äänesti persuja protestiksi. Se on täysin sallittua ja osa demokratiaa. Mutta moniko tuli ajatelleeksi, että tänään tehty protesti on voimassa seuraavat neljä vuotta? Mikä on nyt valittujen edustajien kanta niihin ongelmiin, joiden kanssa Suomi painii kahden vuoden päästä?
Tulevaisuudesta emme tiedä, mutta menneisyyden muistamme. Neljä vuotta sitten elettiin vahvan talouden aikaa ja kansanedustajat pohtivat, mihin hyviin tarkoituksiin ylimääräinen raha jaettaisiin. Kukaan ei osannut kuvitella, että parin vuoden päästä finanssikriisi syöksisi koko maailman talouskurimukseen ja saisi EU:n natisemaan liitoksissaan.
Voimme vain arvailla, millaisia kriisejä lähivuodet tuovat mukanaan. Todennäköisesti ne ovat pahempia kuin vaaleissa huomion varastaneet maahanmuutto, pakkoruotsi ja Portugalin talousapu. Tämän päivän protesti antaa huonot lähtökohdat tulevien ongelmien ratkaisuun.
Kiertäessäni vaalitilaisuuksissa huomasin, miten moni on jäänyt osattomaksi 2000-luvun talouskehityksestä. Kehä III:n ulkopuolella avautuu aivan erilainen Suomi. Siellä ei haluta olla edelläkävijöitä päästöjen vähentämisessä, jos se merkitsee tinkimistä omasta elintasosta ja uusia haittaveroja. Ja vaikka haluttaisiinkin, maakunnissa harvalla on siihen varaa.
Tuloksista voi myös päätellä, etteivät tietoyhteiskuntaan liittyvät asiat juurikaan kiinnosta ihmisiä. Huoli isoveljen valvonnasta, tekijänoikeuksista, nettipalveluiden kehittämisestä tai vaikkapa laajakaistan saatavuudesta esiintyvät juhlapuheissa, mutta ovat suurelle yleisölle kaukaisia ja lähes yhdentekeviä.
Suomen tietoyhteiskuntaosaaminen on erittäin ohutta. Tuoreen WEF:n vertailun kolmas sija on parempi kuin ansaitsemme.
Jatkossa asiat ovat yhä harvempien käsissä, kun taisteluparini Jyrki Kasvi putosi yllättäen eduskunnasta enkä itsekään tullut valituksi. Uudessa eduskunnassa ei ole ketään, joka olisi profiloitunut näiden asioiden osaajaksi. Jopa alasta viime kaudella vastannut ministeri putosi. Kellot on nyt pysäytetty.
Puolueen ulkopuolisena henkilönä olen erityisen yllättynyt siitä, että Kasvin edelle kiilasi tv-juontajana tunnettu julkkis, joka ilmoitti ehdokkuudestaan talk show'ssa ja kertoi haluavansa leikata valtion menoja yritysten arvonlisäveroista.
Ulospäin vihreät näyttäytyy nyt sateenkaaripuolueena, joka on unohtanut luonnonsuojelun, alkuperäisen raison d’etrensä, ja korvannut sen maailmanparannuksella sekä kaikenkattavalla suvaitsevaisuudella.
Tätä taustaa vasten Kasvi pystynee edistämään tärkeitä asioita yhtä hyvin eduskunnan ulkopuolelta. Toivotan hänelle mitä parhainta menestystä tässä tehtävässä. Samalla toivon, että myös hänen puolueensa löytää uudelleen itsensä.
Kirjoittaja oli kokoomuksen ehdokas eduskuntavaaleissa eikä tullut valituksi.
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
