Kollaja kestää?

17.1.2014

Juha Honkonen

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on saanut ylleen vihreän sädekehän puhuessaan puhtaasta teknologiasta lämpimään sävyyn. Miehen todelliset ympäristöasenteet taisivat pulpahtaa esiin, kun hän innostui ajamaan Kollajan altaan rakentamista.

Näyttää pahasti siltä, että aikoja sitten tyrmätty hanke kammetaan seuraavaan hallitusohjelmaan. Keskusta viilettää selvässä gallupjohdossa, eivätkä muutkaan suuret puolueet tunnu hanketta vastustavan. Kokoomuksen ja demarien luonnosuojeluhenkiset uhkaavat jäädä vähemmistöön.

Kollajan merkitys on paljon suurempi kuin 40 kilometriä valjastettavaa Iijoen kulttuurimaisemaa ja seitsemän hehtaaria tuhoutuvaa tulvametsää. Altaan rakentaminen vaatii koskiensuojelulain avaamisen. Se taas vaarantaisi 52 koskiluontoaluetta.

Suuri osa Suomen koskista ehdittiin tuhota vuoteen 1987 mennessä, jolloin koskiensuojelulaki viimein saatiin voimaan. Nyt taloudellisen alamäen aikaan on vaara, että himo kourallisesta väliaikaisia työpaikkoja kasvaa kutkuttavan suureksi.

Valmiit altaat ja voimalat eivät kuitenkaan työllistä juuri ketään vaan vähentävät työpaikkoja luontomatkailusta.

Energiaakin Kollajan altaasta tulisi mitättömän vähän.

Kirjoitan tätä Sinisen Niilin varrella. Suomalaisetkin ovat kritisoineet Etiopian suunnitelmia valjastaa pätkä Niiliä. Ensin kannattaisi kuitenkin pitää oma piha kunnossa. Maailman pisimmällä joella on vähemmän patoja kuin Kemi- ja Kymijoessa.

Tätä tahtia on ajan kysymys, koska koskien tuhoamisesta tulee Suomelle kansainvälinen häpeäpilkku.

Kirjoittaja on Vihreän Langan päätoimittaja.

Tweet