Kiinalaiset vallan kahvassa

2.2.2011

Outi Moilala

Miten yritysvastuun käy, kun kulutuksen painopiste siirtyy Intian ja Kiinan kasvaville keskiluokille?

Tämän kiinnostavan kysymyksen esitti historian professori Markku Kuisma Yritysvastuun politiikan tutkimusverkoston järjestämässä seminaarissa syyskuussa.

Kiinan ja Intian keskiluokat ovat jo kasvaneet paljon, ja tulevat todennäköisesti kasvamaan edelleen hurjasti. Kulutuksen globaali painopiste tulee varmaankin siirtymään Aasiaan.

Otan vähän lisävauhtia Kuisman ennestään kovaan kysymykseen. Global Commodity Chains -tutkimussuuntauksen piirissä on esitetty, että vaateala on tyypillisesti ostajavetoinen. Se tahtoo sanoa, että vaatealalla ostaja eli kaupan alan yritys pystyy sanelemaan ehdot (hinnat, toimitusajat jne.) tuottajayrityksille.

Vaatealalla kuluttajia koskeva tieto on arvokkainta, ja vähittäismyyjät varjelevat tätä tietoa tuottajilta tarkasti. Monimutkaista tekniikkaa vaativilla aloilla, kuten lentokoneissa, asetelma on toisin päin: valmistaja määrää ehdot.

Yllätys, yllätys: se, jolla on enemmän valtaa (vaatteissa kauppa, lentokoneissa tuottaja), on sijoittunut rikkaisiin maihin ja altavastaajat (vaatteissa tuottaja, lentokoneissa kauppa) taas köyhiin maihin. Noin niin kuin yleistyksenä.

Todistelin gradussani, että Suomen vaatealalla valta on ollut kaupalla 1990-luvulta lähtien. Brändiyritykset ovat voineet sanella ehdot tuottajayrityksille kansainvälistymisen myötä. Vaatteiden hinnat ovat laskeneet, muodin syklit nopeutuneet ja sarjat pienentyneet.

Jos ja kun kulutuksen painopiste siirtyy pois rikkaista länsimaista, GCC -tutkimussuuntauksen väite on suuri kysymysmerkki. Siirtyykö vaatealan valta sinne, missä kuluttajat ovat? Jos näin on, yritysvastuu tulee olemaan Aasian kuluttajien ja kansalaisjärjestöjen käsissä.

Kirjoittaja on yritysten yhteiskuntavastuun parissa työskentelevä tutkija. Teksti edustaa kirjoittajan henkilökohtaista näkemystä.

Tweet