Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
4.6.2013
Suomen uusin kehityspoliittinen ohjelma julistaa nyt ensimmäisen kerran, että tavoitteenamme on vapauttaa kehityskumppanimaamme apuriippuvuudesta.
Oli silti hieman hätkähdyttävää kuulla viime viikolla Tansaniassa kumppaniemme suusta monta kertaa, kuinka paljon siellä halutaan irti avusta. Tämä kuvastaa uutta itseluottamusta. Uskoa luo näkymä valtavien kaivannaisvarojen tuotoista. Tosin kaasusta niitä saadaan ehkä vasta 15 vuoden kuluttua, ja vielä viidennes Tansanian budjetista tulee ulkomaisesta avusta.
Köyhyyttä ei ole voitettu, vaikka talous kasvaa. Luonnonvarakirous on yhtä mahdollinen kuin lupaus niihin perustuvasta hyvinvoinnista. Entinen presidentti Mkapa totesi, että on paljon vääristävää apua, joka joutaakin loppua. Toista olisi hänen mukaansa ollut, jos avulla oltaisiin saatu aikaan vaikkapa kaivot kaikkiin 12 000 kylään.
Apuriippuvuudesta vapautuminen on vaikea pala myös sen antajille. Kummankin osapuolen pitää muuttua, jotta tavoitteeseen päästään viidessä tai kymmenessä vuodessa. Siksi Suomi painottaa luonnonvarojen läpinäkyvää ja kestävää hallintaa.
Emme ole Norja, joka taitaa öljyn ja kaasun, mutta metsä ja muut uusiutuvat luonnonvarat ovat perinteisestikin Suomen vahvuuksia. Kaivannaisvarojen ehdyttyä metsiä voidaan yhä uudistaa. Metsävarat onkin saatava kaivannaisten lisäksi mukaan EITI:in eli kansainvälisen kaivannaisalan avoimuusaloitteeseen.
Viime viikolla julkistettiin Suomen tukema Tansanian metsävarojen kartoitus, joka on hyvä perusta niiden kestävälle käytölle. Koetamme tukea Tansanian luonnonvara- ja matkailuministeri Kagashekia. Haasteena ovat niin tavallisten energiaa tarvitsevien ihmisten laittomat hakkuut puuhiilen tuottamiseksi kuin kansainväliseen rikollisuuteen kytkeytyvä salametsästys. Sambiassa kerrotaan kiinalaisten metsästävän muiden liiketoimiensa ohella elefantteja, koska norsunluusta on Kiinassa kysyntää.
Apuriippuvuus jatkuu niin kauan kuin kumppanimaat antavat verotulojen valua muiden taskuihin. Pääomapako on monta kertaa suurempaa kuin kehitysapu. Juuri nyt kansainvälisen huomion kohteena oleva veropako on avain kehitysmaiden vaurastumiseen. Suomi järjestää lokakuussa Dar es Salaamissa yhdessä alan tärkeimpien kansainvälisten toimijoiden kanssa konferenssin pääomapaosta.
Kehitysyhteistyötä Afrikan kumppanimaiden kanssa on jatkunut jo melkein puoli vuosisataa. Kun apuriippuvuuden katkaisemiseen löydetään keinot, apuamme tarvitsevat vasta valtionrakentamisen alussa olevat, konflikteista toipuvat maat kuten Somalia.
Kirjoittaja on kehitysministeri. Teksti on julkaistu alun perin 31. toukokuuta ilmestyneessä Vihreä Lanka -lehdessä.
Tweet