Ilmastolaki hallitusohjelmaan

18.2.2011

Sara Sajaniemi

Vaikka koto-suomen luminen pakkastalvi on rauhoittanut ilmastonmuutoshypeä, talven uutiskuvat ennennäkemättömän voimakkaasta Koillis-Australiaa repineestä hirmumyrskystä, lähes 550 ihmishenkeä vaatineista Brasilian tulvista ja maanvyöryistä sekä Pakistanin inhimillinen hätä, mikä edelleen velloo puoli vuotta sitten villiintyneiden monsuunisateiden takia, ovat muistuttaneet kytevästä katastrofipommista.

Kasvihuoneilmiö vahvistuu hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupitoisuuksien kohotessa. Miten sen vaikutukset lopulta summautuvat on vaikea ennustaa. Pelissä on vakaa elinympäristö.

Ilmastolaki velvoittaa hallituksen vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä tuoreimman ilmastotieteentutkimuksen mukaisesti. Tavoite on leikata päästöjä 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja 95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Näin meillä on mahdollisuudet pysäyttää ilmaston lämpeneminen kriittisen rajan, kahden asteen keskilämpötilan nousemisen, alapuolelle.

Miksi olen ilmastolain kannalla?

Ilmastolaki on erinomainen työkalu raamittamaan ilmastopolitiikkaamme. Ilmastolaki on säädettävä, jotta Suomen elinkeinoelämällä on ennustettavissa oleva investointiympäristö ja johdonmukainen päätöksenteko olisi mahdollista.

Tällainen toimintaympäristö, joka kannustaa investoimaan ympäristöteknologiaan, on tärkeää Suomen tulevaisuuden vienti- ja menestysvalttien kannalta: Ilmastonmuutos on synnyttänyt uuden nousun maailman elinkeinoelämään kun ympäristöosaamisen ja -innovaatioiden kysyntä kasvaa. Vihreäteknologia on yksi parhaista mahdollisuuksista tavoitella menestystä kansainvälisillä markkinoilla. Meidän on oltava mukana tässä nousussa, sen terävimmässä kärjessä.

Ilmastopolitiikkaa tarvitsee käytännön koordinointia ja tehokkuutta. Tällä hetkellä ilmastopolitiikkaa tehdään hajautetusti, ilman että erilaisilla ohjauskeinoilla, kuten veronkorotuksilla, ja toimenpiteillä on yhteistä otsikkoa. Ilmastolaki ja lakia valvova hallinnointielin varmistavat kansallisten toimien tehokkuuden ja keskittävät niiden koordinoinnin.

Tarvitaan luotettavaa, ratkaisukeskeistä ilmastopolitiikkaa, jotta löydämme parhaat keinot ja työnjaon, joiden avulla päästövähennyksien toteutuminen varmistetaan. Esimerkiksi sektoreittain asetetut vuosittaiset tavoitteet ja hiilibudjetit ohjaisivat kohti kokonaisvaltaista ilmastopolitiikkaa. Hajanaisella energia- ja ympäristöpolitiikalla ja verotuksen ohjauskeinoilla tuskin saavutetaan luvattuja päästövähennyksiä.

Osaltaan keskitetyn koordinoinnin ansioista, ilmastolaki parantaa myös ilmastopolitiikan läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi Iso-Britanniassa vuonna 2008 säädetyn ilmastolain myötä jokainen hallinnonala on vastuussa omalta osaltaan päästövähennyksistä. Tällaisen sektorikohtaisen päästövähennysjärjestelmän on havaittu helpottavan päästövähennyslupausten täyttämistä. Tämä puolestaan nostaa ilmastopolitiikan keinot paremmin julkiseen keskusteluun, mikä on demokratian perusta.

Päättäjien on aika osoittaa ilmastolupaustensa olevan muutakin kuin viherpesua. Pelkkä leukojen loksuttaminen ei enää vetele. Kansa vaatii toimia ja poliitikot ovat luvanneet niitä. Puheet on kuultu, on tekojen aika. Ratkaisevia ilmastopoliittisia päätöksiä ei voi lykätä aina seuraavalle ja seuraavalle hallituskaudelle.

Viimeisenä perusteluna on kansainvälisten neuvottelujen edistäminen ja vastuukysymys. Jokaisen maan on kannettava vastuunsa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, eikä rintamakarkulaisiin ole varaa. Olemme vauras teollisuusmaa, ja kasvihuonekaasupäästömme asukaslukuun suhteutettuna ovat korkeita. Jos Suomi ei tee osuuttaan, kuka tekee? Kansallisiin päästövähennyksiin sitoutuminen olisi tärkeä vaade jumiutuneille kansainvälisille ilmastoneuvotteluille.

65 istuvaa kansanedustajaa yli puoluerajojen on ilmoittanut kannattavansa ilmastolakia. Kaisa, keskustalaisia tukijoita ovat muun muassa Pohjois-Savon Hannakaisa Heikkinen, Elsi Katainen ja Markku Rossi. Näiden lisäksi myös meiltä ehdokkailta on vaadittu kantaa ilmastolakiin.

Ilmastonmuutoksen uhka koskettaa ennen kaikkea meitä nuoria, meidän ja tulevien sukupolvien tulevaisuutta. Kaisa, tehdään tämä yhdessä.

Kirjoittaja on vihreiden eduskuntavaaliehdokas Pohjois-Savon vaalipiirissä.

Tweet