Hajota ja hallitse

4.1.2011

Olli-Poika Parviainen

Kirjoitin edellisessä blogissani Suomen velkaongelmasta ja peräänkuulutin luopumisajattelua päätöksentekoon.

Jos valitsemme kansanedustajat sillä perusteella, kuka lupaa eniten kivaa ja hyvää, olemme tuomittuja vajoamaan syvälle suohon.

Kuntien velkataakka on Pirkanmaalla vielä hallinnassa. Esimerkiksi Tampereen kaupungin velka kuntalaista kohden on noin kymmenen kertaa pienempi kuin valtion velka kansalaista kohden. Kaupungin velkaa käytetään lähinnä investointeihin. Saituudestaan haukuttu Tampere myös torppasi uhkaavan yli 70 miljoonan euron alijäämän puoluerajat ylittäneellä valtuustosopimuksella, unohtamatta kaupungin henkilöstön säästötalkoita.

Minna Sorsa pohti luopumisen mahdollisuuksia keskikokoisen kunnan ja seudun näkökulmasta. Hänen ajatuksensa teknisen toimen jalkauttamisesta ylikunnalliseksi kuulostaa erinomaiselta. Esimerkiksi kaavoitus ja maankäyttö ovat asioita, jotka olisi joka tapauksessa suunniteltava laajalla perspektiivillä. Myös tienpitoa voisi seudullistaa.

Yksittäiset kunnat pyrkivät usein maksimoimaan välittömät etunsa laajemman kokonaisuuden kustannuksella eikä valtion toiminta helpota asiaa. ”Hajota ja hallitse” toimii jossain määrin Suomessakin. Esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun ja valtion maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön aiesopimusneuvotteluista ei neuvotteluvaiheessa saanut keskustella muiden kaupunkiseutujen kanssa. Näin 2010-luvulla ”avoimuuden kulttuurissa”.

Minna Sorsa ehdotti uusista päiväkodeista ja kouluista luopumista. Mielestäni uusia tiloja tarvitaan. Esimerkiksi Tampereen kouluverkon puitteet on luotu historian hämärissä eikä moni koulurakennus täytä nykyajan vaatimuksia.

Huonosti hoidetuista kiinteistöistä on voitava luopua, jos niillä ei ole erityistä historiallista merkitystä. Kierrätetään omaisuutta myymällä tyhjäkäynnillä olevia tiloja pois ja käytetään saadut rahat yhdyskuntarakennetta eheyttäviin investointeihin, kuten ratikkaan.

Koulu- ja päiväkotiverkon voisi suunnitella kokonaan seudullisesti siten, että pienimmille lapsille turvataan palvelut mahdollisimman läheltä kotia ja muiden osalta olennaisinta olisi opetuksen monipuolisuus.

Yläkoululaiset ja lukiolaiset voivat varmasti käydä koulua vähän kauempanakin. Suuremmissa kouluissa kurssitarjottimet ovat usein monipuolisempia. Kunnat voisivat myös ostaa perhepäivähoitoa enemmän alan mikroyrittäjiltä.

Minna Sorsan esittämään erikoissairaanhoidon karsimiseen liittyy riskejä, jotka voidaan ainakin teoriassa ohittaa lisäämällä ennaltaehkäisyä. Ongelmana on ennaltaehkäisevien toimenpiteiden huono mitattavuus, mikä johtaa siihen, että muut asiat kiilaavat usein kuntien budjeteissa ennaltaehkäisyn ohi.

Tilanne helpottuisi, jos eduskunta pitäisi taukoa uusien velvoitteiden sälyttämisestä kuntien niskaan. Tämä tarkoittaisi käytännössä, ettei kansanedustajien pitäisi luvata nyt uusia etuja. Valtiolla ei niihin kuitenkaan ole rahaa ja kunnilla on riittävästi haastetta nykyisissä tehtävissään.

Moni ennaltaehkäisevä toimenpide vaatii kuitenkin toimia eduskunnalta. Kunta ei voi esimerkiksi lätkäistä epäterveelliselle ruoalle haittaveroa.

Kirjoittaja on tamperelainen eduskuntavaaliehdokas.

Tweet