Amatöörien puuhaa

5.1.2011

Jyrki Kasvi

Edustuksellinen demokratia on amatöörien puuhaa. Vaaleilla valitut kansanedustajat, kunnanvaltuutetut ja tasavallan presidentit joutuvat ottamaan kantaa kaikkiin asioihin siitä riippumatta, ovatko he kyseisen alan asiantuntijoita vai eivät.

Joskus tuloksena on tahatonta komiikkaa, esimerkiksi kirkosta eronnut agnostikko säätämässä kirkkolakeja. Joskus tuloksena on huikea hubris, esimerkiksi tuhansien ilmastotutkijoiden elämäntyön dementointi, koska Helsingissä on sattunut satamaan lunta.

On aivan totta, ettei Suomen ilmastoon vaikuttavan Pohjois-Atlantin oskillaation muutoksia vielä täysin tunneta, mutta niillä on ilmeisesti osuutensa siihen, että samaan aikaan kun Helsinki hautautuu lumeen, Grönlannissa on pelottavan lämmintä.

Itseoppineita ilmastodenialisteja masentavampia ovat kuitenkin kyyniset ilmastoitsekkäät, jotka kyllä uskovat ilmastotutkijoiden olevan oikeassa, mutta joiden mielestä Suomen ei tule tehdä mitään ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomi kun on niin pieni maa, ettei sillä ole mitään merkitystä.

Suomen pitäisi vapaamatkustajana jatkaa vanhaan malliin sillä välin kun Kiina, Yhdysvallat, Intia ja EU hoitavat homman. Ai niin, Suomen pitäisi tietysti ensin erota Euroopan Unionista, eikä EFTA:ankaan voisi liittyä Norjan ja Sveitsin seuraksi.

Pienellä maalla on tietysti pienempi vastuu, mutta sitä vastuuta ei voi paeta! Miten me muuten voisimme hyvällä omallatunnolla vaatia suurempia maita hoitamaan oman, suuremman leiviskänsä? Muuten meidän pitäisi selittää intialaisille ja kiinalaisille, että sori, te ette saa ostaa autoa, jääkaappia ettekä ilmastointilaitetta, mutta meidän ei tarvitse luopua omista autoistamme, jääkaapeistamme eikä lämmityslaitteistamme.

Siitä voidaan ja pitää tietysti keskustella, mikä on Suomen oikeudenmukainen osuus ilmastonmuutoksen torjunnan eli ihmiskunnan pelastamisen kustannuksista. Suomen osuus maailman bkt:stä on vähän yli neljä promillea ja väestöstä vajaa promille.

Jälkiteollisena maana meidän päästömme ovat kuitenkin kuormittaneet ilmakehää jo vuosikymmeniä. Nyt siivotaan meidän hyvinvointimme jälkiä! Aiheuttajaperiaatteen mukaan meille ja muille jälkiteollisille maille kuuluu muita suurempi vastuu.

Rikkaana maana meillä on myös varaa investoida ilmastonmuutoksen torjuntaan enemmän kuin köyhillä kehittyvillä mailla. Amatöörin arviona rahistan keskustelun avaukseksi, että Suomen oikeudenmukainen osuus kustannuksista on noin kaksi prosenttia.

Se on paljon, mutta se on oikein.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja vihreiden ehdokas ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Tweet