Eurooppa ennen isänmaata eurovaaleissa

8.1.2014

Aaro Häkkinen

Vuosi 2014 on jälleen vaalien vuosi. Toukokuussa käydään eurovaalit ja kesällä päätetään jo puolueiden ohjelmista vuoden 2015 eduskuntavaaleihin.

Vaalien kärkiteemoja ovat ainakin talous ja työllisyys. Suomessa hallitus on kautensa edetessä leikannut koko ajan lisää ja pääministeri Katainen on jo vilautellut leikkauksia tällekin vuodelle.

Osa rakenneuudistuksista on varmasti ollut tarpeen tehdä, mutta leikkauspolitiikka voi johtaa samaan kuin muualla Euroopassa: tiukka talouskuri on johtanut vaikeuksissa olevien valtioiden kurjistumiseen entisestään, kun työttömyys kasvaa eikä investointipääomia näy.

Toivon ja uskon, että Vihreät niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa taistelevat liiallista talouskuria vastaan. Kurjistamispolitiikka ei luo kasvua eikä työpaikkoja.

Vinon ratkaisuja EU:n haasteisiin löytyy jo reilu vuosi sitten julkaistusta Eurooppa-poliittisesta ohjelmasta. Vino tukee liittovaltiokehitystä ja haluaa järkevää integraatiokehitystä eri politiikan sektoreilla.

Työpolitiikassa vaadimme muun muassa AY-liikkeen laajentamista aidon eurooppalaiseksi: Työehdoista on neuvoteltava EU:n laajuisesti, jotta voidaan ehkäistä epätervettä työehtojen polkumyyntiä yhteismarkkina-alueella. Lisäksi koko EU:n tasolla on otettava käyttöön työllistämisturva tai koulutustakuu.

EU:n laajuisen politiikan tekeminen on kuitenkin ollut vastatuulessa viime vuosina. EU-kriittiset puolueet ovat kasvattaneet kannatustaan eri EU-maissa. Kritiikki on osin myös ansaittua: pienen maan kansalaiset voivat kokea, että päätökset tehdään keskusjohtoisesti suurten jäsenvaltioiden johdolla Brysselissä eikä heillä ole lainkaan sananvaltaa asiaan. Lisäksi valtaa käyttävät paljon muutkin kuin vaaleilla valitut toimijat.

Toisaalta tarvitsemme yhä enemmän rajat ylittäviä ratkaisuja ja yhteistä päätöksentekoa, jotta Eurooppa voisi toipua kriiseistään. Kritiikkiin paras vastaus on demokraattisempi EU, jossa äänestäjät pääsevät aidosti vaikuttamaan merkittäviin koko Eurooppaa koskeviin päätöksiin.

Vaaleissa monet ehdokkaat puhuvat vain kansallisesta näkökulmasta, vaikka omalla EU-parlamentin puolueella olisikin EU:n laajuinen vaaliohjelma. Esimerkiksi keskusta kuuluu EU-parlamentissa ALDE-ryhmään, joka haluaa leikata maataloustukia, mutta tätä yksityiskohtaa harvoin mainitaan Suomen kampanjoissa.

Jotta EU-politiikka tulisi äänestäjille ymmärrettäväksi, pitäisi vaaleissa puhua koko Eurooppaa käsittelevistä teemoista, joita euroedustajat oikeasti parlamentissa ajavat.

Euroopan Vihreät ovat jo pitkään vaatineet mahdollisuutta koko EU-alueen laajuisiin ehdokaslistoihin, jotta äänestäjät pääsisivät paremmin äänestämään oman EU-ryhmänsä kokonaisuudesta parlamentissa. Yhteisen vaaliohjelman lisäksi tulevissa vaaleissa Euroopan vihreät puolueet valitsevat kaksi kärkiehdokasta.

Kärkiehdokkaat valitaan avoimessa esivaalissa, johon voivat osallistua kaikki yli 16-vuotiaat eurooppalaiset, jotka kannattavat vihreitä arvoja. Euroopan vihreät nuoret (FYEG) ja Vino tukevat vaalissa saksalaista nuorta meppiä Ska Kelleriä.

Ska on parlamentissa tehnyt erityisen paljon työtä inhimillisemmän maahanmuuttopolitiikan puolesta. Hän on myös pitkäaikainen Euroopan vihreiden nuorten aktiivitoimija. Ska haluaa lopettaa yksipuoliset, jo valmiiksi heikko-osaisiin kohdistuvat säästötoimet, taistella veroparatiiseja vastaan ja nostaa nuorisotyöttömyyden torjumisen eurooppalaisen sosiaalipolitiikan keskiöön.

Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Skan sanoin: tarvitsemme talouspolitiikkaa, joka keskittyy ihmisiin, ei pankkeihin. Näissä eurovaaleissa ratkaistaan Euroopan ja erityisesti nuorten eurooppalaisten tulevaisuus.

Esivaalin äänestys päättyy 29.1. Äänestä!

Kirjoittaja on Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja.

Tweet