Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
24.2.2016
Tämän yhden lempisitaateistani lohkaisi basistimme eräiden bänditreenien jälkeen, kun ihan kaikki ei ollut mennyt putkeen. Istuin rumpusetin takana ja mietin, että siinäpä hyvä ohjenuora paitsi musiikkia, myös politiikkaa ja koko elämää varten.
Epäonnistuminen muodostuu elämässä joko rajoitteeksi tai tieksi onnistumiseen, riippuen kumman siitä teemme. Olen vuosia joutunut opettelemaan mokailun lahjaa. Olen opetellut mokan märehtimisen jättämistä vähemmälle, olen opetellut itselleni nauramista, olen opetellut mokasta muille kertomista ja mikä tärkeintä, olen opetellut mokasta oppimista.
Ja voi, miten olenkin mokaillut! Olen hakenut luottamustoimia ja duuneja, joita en ole saanut. Olen murjonut vääriä vitsejä korrekteissa tilanteissa. Olen unohtanut vessan lukon auki julkisessa tilassa. Enkä enää anna mokailun rajoittaa tekemisiäni. Haluan, että mokailu saa minut yrittämään entistä voimakkaammin.
Kukaan ei ole joko voittaja tai häviäjä, vaikka länsimainen ajattelumalli muuta saattaisikin väittää. Erityisesti sosiaalinen media maalaa meille kuvia muista ihmisistä onnistuneina, pastellinsävyisessä skumppa-arjessaan, uuden unelmaduunin, suurten saavutusten täyttymisen tai täydellisen perheen äärellä. Jokaisen unelman täyttymyksen takana piilee kuitenkin moninkertainen määrä mokia.
Onnistuminen vaatii yrittämistä, epäonnistumista, virheitä ja oppimisen kokemuksia. Yhteiskuntamme ei varsinaisesti kannusta yrittämään ja epäonnistumaan. Jokaisen kasvuyrityksen, innovaation ja menestystarinan taustalta löytyy lukuisia floppeja, jotka eivät ole estäneet yrittämästä uudelleen. On kyse paitsi asenteista, myös siitä, miten yhteiskunta suhtautuu epäonnistumiseen.
Suomalaisten mokakammoon on kaivettu syitä niin pienen kansakuntamme historiasta, virheiden kyttäämisestä koulumaailmassa kuin uskonnosta. Mokan lahjaa onnistumisen edellytyksenä ei tunnisteta. Opiskelijan oletetaan onnistuvan ykkösellä koulutusvalinnassaan, yrittäjän ensimmäisessä firmassaan ja työttömän ensimmäisessä työnhaussaan. Politiikassa erityisesti naiset savustetaan ulos ensimmäisestä mokasta.
Kuitenkin jokaisen innovaation edellytyksenä on, että ymmärrämme panostaa koulutukseen ja perustutkimukseen. Jokainen nuori onnellinen työntekijä edellyttää opiskelijoiden toimeentuloon, hyvinvointiin ja terveyteen panostamista. Jokainen onnistuja yrityselämässä tarvitsee ponnistaakseen riittävän sosiaaliturvan, parhaassa tapauksessa perustulon. Näiden edellytysten turvin on varaa kokeilla, epäonnistua ja lopulta onnistua.
Pelko ja häpeä rajoittavat vapauttamme. Tehdään mokailusta tapa oppia itsestämme ja maailmasta. Väitän, että menestyvä yhteiskunta antaa ihmisten kokeilla, mokata ja jatkaa pää pystyssä. Olisimme onnellisempia, jos myös me kuuliaisiksi kasvaneet kehtaisimme enemmän ja pelkäisimme tai häpeäisimme vähemmän.
Tweet