Yhden kortin varassa

5.2.2016

Lasse Leipola

Metsä on Suomen puujalka eikä sitä kannattaisi polttaa – ei edes ilmastonmuutoksen hillinnän vuoksi.

Suomen ilmastopolitiikka nojaa vahvasti ajatukseen siitä, ettei metsäbiomassan käyttäminen energiantuotannossa aiheuta päästöjä – tai tarkemmin sanottuna siihen, ettei näitä päästöjä lasketa.

Yksinkertaistettuna kyse on tästä: Suomessa ajatellaan, että puun polttaminen ei aiheuta päästöjä, koska kaadetun puun tilalle kasvaa toinen, johon sitoutuu vastaava määrä hiilidioksidiä.

Ajatuksessa on kuitenkin kaksi virhettä. Ensinnäkin puun polttamisesta aiheutuvat päästöt sitoutuvat uuteen puuhun hitaasti, eli ne ehtivät lämmittää ilmakehää vuosien, jopa vuosikymmenten ajan.

Metsä ei myöskään palaa ennalleen. Mitä vanhempaa metsää kaadetaan sitä suurempi hiilinielu menetetään.

”Bioenergian käytön lisääminen pienentää maaperän ja metsien kykyä sitoa ja varastoida hiiltä. Tämä vaikutus on usein niin suuri, että se kompensoi kokonaan fossiilisten polttoaineiden syrjättämisestä saatavan hyödyn vuosikymmeniksi eteenpäin”, tutkija Sampo Soimakallio toteaa Ylen Prisman-ohjelman nettivideossa.

Teoriassa, jos hakkuiden määrä pysyisi tasaisena ja puita kaadattaisiin ja kasvatettaisiin samoissa talousmetsissä, toiminta olisi pitkällä aikavälillä päästötöntä.

Käytännössä Suomi aikoo lisätä hakkuita, eikä planeetalla ole aikaa odottaa päästövaikutuksen tasaantumista. Päästöjä pitää vähentää mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeasti.

Suomen ilmastopaneeli varoitti vajaa vuosi sitten, että puun käytön lisääminen pienentää Suomessa metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin. Sen mukaan ilmastonäkökulmasta järkevintä metsien ainespuun käyttöä olisi elinkaarivaikutuksiltaan suuripäästöisten materiaalien kuten teräksen tai sementin korvaaminen esimerkiksi rakentamisessa, jolloin hiili pysyisi puussa.

Ilmastopolitiikassa metsäbiomassan energiakäyttö lasketaan päästöttömäksi. Koska kyse on politiikasta, laskentatapaa voidaan muuttaa. Se pakottaisi Suomen muuttamaan oman energiapolitiikkansa suuntaa.

”Jos Suomi haluaa jatkaa metsäbiomassan laajamittaista käyttöä, Suomen pitää varmistaa, että sen käyttämät laskentasäännöt ovat kestävät ja tukevat ympäristötavoitteita”, NewClimate Instituten Niklas Höhne sanoi Ylelle Pariisin ilmastokokouksessa.

Hän mukaansa metsien hiilinielujen ja metsäbiomassan ilmastovaikutuksien määrittelemisestä tulee vuosia kestävä ja vaikea prosessi.

”Oletus bioenergian hiilineutraalisuudesta onkin tyypillinen eturyhmävetoinen näkökulma, jonka varaan suunniteltu strategia on helppo kumota sellaisten maiden taholta, joille vastaava puun energiakäyttö ei ole mahdollista”, varoitti Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen professori Olli Tahvonen viime joulukuussa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.

On vaarana, että Suomen ilmastopolitiikassa pannaan lähivuosina kaikki energia siihen, ettei saavutettuja etuja menetetä. Miten silloin käy päästöjen vähentämiselle?

Kirjoitin perjantaina ilmestyneeseen Vihreän Langan paperiversioon jutun siitä, miten edullinen energia – globaalisti öljy ja Pohjoismaiden osalta myös sähkö – vaikuttaa uusiutuvan energian näkymiin.

Juttua varten tutustuin Bloomberg New Energy Financen (BNEF) vajaa kuukausi sitten julkaisemiin tilastoihin uusiutuvan energian investoinneista. Suomessa kannattaisi kiinnittää  huomiota siihen, että kansainväliset investoinnit bioenergia – johon BNEF tosin laskenee vain sähköntuotannon – ovat jyrkkässä laskussa.

Paitsi sähköntuotannossa, bioenergiabuumin taantuminen näkyy myös biopolttoaineissa, joihin tehdyt investoinnit laskivat uusiutuvaan energian markkinoita seuraavan REN21-verkoston vuosiraportin mukaan kahdeksan prosenttia vuonna 2014. Alalla investoidaan nyt globaalisti vähemmän kuin kymmeneen vuoteen.

Haastattelemani Greenpeacen energiavastaava Kaisa Kosonen muistutti, että investoijat tietävät bioenergian olevan kiistanalaista.

”Se ei ole päästötöntä ja se kilpailee usein niukoista maavaroista ruuantuotannon ja muun maankäytön kanssa. Siksi moni sijoittajakin haluaa pysyä siitä kaukana”, Kosonen sanoi.

VTT:n johtava tutkija Pasi Vainikka varoitti muutama viikko sitten Talouselämässä niin sanotusta biohiilikuplasta, eli siitä, etteivät bioenergian kasvuun ladatut odotukset toteudu.

”Kiina on ilmoittanut lisäävänsä metsien määrää seuraavan 15 vuoden aikana kaksi kertaa Suomen puuvarannon verran. USA vastustaa metsäenergian luokittelua hiilineutraaliksi.”

Nyt kun hallitus leikkaa ankarasti korkeakoulutuksesta, kannattaisi kapenevat innovointiresurssit keskittää sellaisille aloille, joilla on kasvu- ja vientipotentiaalia.

Energian osalta tämä tarkoittaisi aurinko- ja tuulivoimaa, energiatehokkuutta sekä moderneja sähköverkkoja, joissa yhdistyvät tehokkaasti pientuotanto, kysyntäjoustot sekä erilaiset akkujärjestelmät, joilla uusiutuvan energian vaihteleva tuotanto saadaa vastaamaan paremmin kysyntään. Teraloop on tästä hyvä esimerkki, sellaisia tarvitsisimme lisää.

Kaikesta bioenergiasta ei kuitenkaan ole syytä suinpäin luopua. Ilmastopaneelin selvityksessä todetaan, että järkevintä on käyttää puu energiaksi vasta siinä vaiheessa, kun se on käytetty jo kertaalleen materiaalina.

Fosiilisten polttoaineiden korvaaminen tai täydentäminen metsäbiomassalla on toki tyhjää parempi ilmastotoimi esimerkiksi liikenteessä, teollisuudessa sekä energian – ja erityisesti lämpöenergian – tuotannossa. Tätä ei kuitenkaan pidä tehdä hakkuita lisäämällä, kuten hallitusohjelmassa kaavaillaan.

Uusien hakkuiden sijaan hallituksenkin olisi syytä pohtia tänä vuonna päivitettävän energia- ja ilmastostrategian yhteydessä, kuinka suuri osa Suomen ilmastopolitiikasta kannattaa laittaa yhden kortin varaan. Varsinkin, kun kansainväliset tilastot antavat ymmärtää, että bioenergian osalta kyseessä saattaa hyvinkin olla musta pekka.

Ilmastosähkeitä

• Todennäköisyys sille, että 2000-luvun alun kaltaiset lämpöennätykset olisivat syntyneet ilman fossiilisten polttoaineiden käyttöä, on korkeintaan 1:5 000 mutta mahdollisesti jopa 1:170 000. Potsdamin ilmastoinstituutissa tehdyn tilastoanalyysin perusteella 2000-luvun ennätyslämpimät vuodet ovat siis vähintään 99,98 prosentin todennäköisyydellä ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurausta.
• Energiavirasto kertoi, että Suomi on saavuttanut uusiutuvan energian EU-tavoitteen reilusti etuajassa.
• Vietnam kääntää energiapolitiikkansa suunnan. Maan oli määrä lisätä massiivisesti kivihiilen polttamista, mutta pääministerin toissaviikkoisen ilmoituksen mukaan uusia hiilivoimaloita ei enää rakenneta ja jo käynnistyneet hankkeet arvioidaan uudelleen. Vasta viime vuonna Vietnam hahmotteli nelinkertaistavansa hiilivoiman tuotannon 2030 mennessä.
• Monet ilmastoskeptikot uskovat ilmastotieteilijöiden salaliittoon, jolla pyritään esimerkiksi kasvattamaan alan tutkimusresursseja. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli tuhannen hengen salaliitot ovat kuitenkin hyvin lyhytikäisiä. Samaisen tutkimuksen mukaan ilmastosalaliitossa pitäisi olla mukana jopa 400 000 henkilöä.
• Climate Home kertoi, että Ranska aikoo jatkaa ilmastodiplomatiaa. Pariisin kokouksen alla maan diplomaatit edistivät ilmastoneuvotteluja asemamaissaan. Nyt Ranska haluaa varmistaa, että Pariisin sopimus viedään myös käytännön politiikkaan.
• Kansallinen ilmastopaneeli julkaisi politiikkasuosituksen, jonka mukaan Suomessa tulisi tehdä kattava arvio ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä.

Tweet