Iiro Törmä

Uhka vai mahdollisuus

4.2.2016 9.28

Lasse Leipola

Energia on nyt halpaa. Vain reilu vuosi sitten öljy oli lähes neljä kertaa kalliimpaa kuin nyt. Pohjoismaisilla markkinoilla sähkö on ollut nykyistä selvästi halvempaa viimeksi vuosituhannen alussa.

Tavalliselle kuluttajalle energian edullisuus näyttäytyy vain osittain, sillä verot tai tai esimerkiksi sähkön siirtomaksut eivät jousta markkinahintojen mukana.

Halpa energia ei muutenkaan kannusta muutokseen. Energian tuotannon murros on silti jo niin vahva, ettei hintojen romahtaminen sitä juurikaan uhkaa.


Öljyn romahtanut hinta vaikuttaa sekä kulutukseen että tuotantoon. Dramaattisimmin vaikutukset näkyvät tuotantopuolella, eli tuottajamaissa ja öljy-yhtiöissä. Monet vähemmän varakkaat tuottajamaat, esimerkiksi Venäjä ja Venezuela, ovat todella ahtaalla öljytulojen supistuessa.
Myös öljy-yhtiöt ovat vaikeuksissa ja joutuvat leikkaamaan toimintaansa: esimerkiksi britannialainen BP on ilmoittanut vähentävänsä 4 000 työntekijää ja brasilialainen Petrobras leikkaavansa investointejaan neljänneksellä.

Ympäristön kannalta merkittävimmäksi noussee se, että alhaisilla hinnoilla haastava öljyntuotanto kuten öljyhiekan hyödyntäminen Kanadan Albertassa tai uusien esiintymien etsiminen ovat muuttumassa kannattamattomiksi.

”Öljyn etsintä arktisilla alueilla on loppunut kuin seinään”, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.

Hän muistuttaa, että investoinnit ovat  muutenkin jo siirtymässä pois fossiilisista päätöksillä, joita tehdään hinnasta riippumatta

”Se kertoo paljon”, Ollikainen sanoo.

Halpa öljy on nähty myös tilaisuutena leikata fossiilisille maksettavia tukia. Kun polttoaineet ovat halpoja, tukien leikkaamisesta aiheutuva lisätaakka olisi kuluttajille ja teollisuudelle helpompi nieltävä.

Edullisen polttoaineen takaavia tukia on jo leikattu muun muassa Lähi-idän öljyntuottajamaissa. Intiassa aiotaan rajata kotitalouksien käyttämälle kaasulle maksettavaa tukea. Se on maan merkittävin fossiilituki.

Fossiilisen energian tuotantoa ja kulutusta tuettiin vuonna 2014 kaikkiaan noin 450 miljardilla eurolla. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut, että tuet olisivat olleet yli 100 miljardia euroa enemmän ilman jo tehtyjä tukileikkauksia.

Suomessa öljyä kulutetaan erityisesti liikenteessä, mutta myös teollisuudessa ja lämmityksessä, jossa halvalla öljyllä on oikeasti vaikutusta. Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty pelkää, että edullinen öljy jarruttaa siirtymistä biopolttoaineisiin, kotitalouksissa pelletteihin ja voimalatasolla hakkeeseen tai pelletteihin.

”Hankkeita, joissa lämmön tuottamista öljyllä tai maakaasulla korvataan biopolttoaineilla, on vaikea saada näyttämään kannattavilta nykyisillä hinnoilla”, Tuohiniitty sanoo.

Lämmityksen lisäksi biopolttoaineet voisivat suotuisammassa markkinatilanteessa korvata fossiilisia polttoaineita esimerkiksi teollisuuden höyryntuotannossa. Tuohiniitty pelkää, että alalta on vaarassa kadota toimijoita, jos tilanne jatkuu pitkään.

”Nyt olisi tärkeää, että hallitus kantaa koko uusiutuvan energian alan yli tämän kuopan. Näköpiirissä ei ole, että öljyn hinta kääntyisi nousuun.”

Liikenteessä palaa yli puolet Suomessa käytetystä öljystä. Halvan öljyn vaikutus on siellä kuitenkin pieni, sillä autolla ajetaan enimmäkseen tarpeen mukaan hinnasta piittaamatta. Toisin sanoen kysyntä ei juurikaan jousta. Myös uusien autojen energiatehokkuuden paraneminen vähentää öljyn hinnan merkitystä kuluttajalle.

Täysin uudenlaiset vaihtoehdot, esimerkiksi sähköautot, joihin kallis öljy voisi kannustaa siirtymään, eivät ole vielä tarpeeksi kehittyneitä. Kaasuautoon siirtymällä voi saavuttaa säästöä halvasta öljystä huolimatta, mutta jakeluverkoston kehittymättömyys on monelle vähintään psykologinen este.

Biopolttoaineiden osuuden kasvuun vaikuttaa taas öljyn hintaa enemmän valtiovallan ohjaus sekä se, kuinka nopeasti tuotantoa lisätään.

Öljyn halpeneminen ei ainakaan vielä ole juuri vaikuttanut uusiutuvaan energiaan tehtäviin investointeihin. Bloomberg New Energy Financen tammikuussa julkaiseman selvityksen mukaan uusiutuvaan energiaan investoitiin 2015 ennätykselliset 300 miljardia euroa, mikä oli neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvuvauhti on toki hidastunut 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Silloin vuosikasvu oli peräti parinkymmenen prosentin luokkaa.

Auringon osuus uusista investoinneista oli yli puolet ja tuulivoiman noin kolmannes. Suomen ilmastopolitiikan kivijalaksi valittu bioenergia ei maailmalla enää kiinnosta sähköntuotannon vaihtoehtona. Siihen tehdyt investoinnit ovat laskeneet jo vuosia. Kymmenen vuotta sitten bioenergian osuus oli globaalisti yli kymmenen prosenttia investoinneista, mutta viime vuonna se painui jo alle yhden prosentin.

Paitsi sähköntuotannossa bioenergiabuumin taantuminen näkyy myös biopolttoaineissa, joihin tehdyt investoinnit laskivat uusiutuvaan energian markkinoita seuraavan REN21-verkoston vuosiraportin mukaan kahdeksan prosenttia vuonna 2014. Alalla investoidaan nyt globaalisti vähemmän kuin kymmeneen vuoteen.

”Bioenergia on kiistanalaista. Se ei ole päästötöntä ja se kilpailee usein niukoista maavaroista ruuantuotannon ja muun maankäytön kanssa. Siksi moni sijoittajakin haluaa pysyä siitä kaukana”, sanoo Greenpeacen energiavastaava Kaisa Kosonen.

Eniten uusiutuvaan energiaan investoidaan nousevissa talouksissa. Euroopassa tilanne on synkentynyt. Vielä kaksi vuotta sitten EU ja Kiina investoivat yhtä paljon uusiutuviin. Nyt Kiina on noussut aivan omaan luokkaansa. Sen osuus kaikista uusiutuvan energian investoinneista on noin kolmannes, eli lähes yhtä paljon kuin EU:lla ja Yhdysvalloilla yhteensä.

Bloomberg New Energy Financen mukaan Euroopassa investoinnit uusiutuvaan energiaan putosivat viime vuonna 18 prosenttia. Laskua on jatkunut vuodesta 2011 asti, jolloin EU:ssa investoitiin uusiutuvaan energiaan lähes 121 miljardia euroa. Viime vuoden 54 miljardia on pienin summa sitten vuoden 2006.

”Uusiutuva energia kasvoi Euroopassa lyhyessä ajassa niin nopeasti, että vanhat fossiiliteollisuuden toimijat lähtivät sotajalalle. Niinpä moni EU-maa on ottanut takapakkia uusiutuvan energian edistämistoimissaan”, Kosonen sanoo.

Hänen mukaansa unionin yhteinen uusiutuvia koskeva tavoite vuodelle 2030, jonka mukaan uusiutuvilla katetaan 27 prosenttia energiankulutuksesta, on aneeminen. Sen lisäksi aiemmin käytetyistä kansallisesti sitovista uusituvan energian tavoitteista on luovuttu.

Osa investointien laskusta selittyy myös sillä, että tuuli- ja aurinkoteknologia on halvempaa kuin aiemmin, eli sama määrä uusia voimaloita saadaan nyt aiempaa edullisemmin. Lisäksi yleinen taloustilanne verottaa kaikkia investointeja.

Pohjoismaissa myös sähkö on nyt halpaa, mikä vaikeuttaa uusiutuvan energian kehitystä. Taustalla ei kuitenkaan ole halpa öljy, sillä esimerkiksi Suomessa öljyllä tuotettiin viime vuonna vain 0,2 prosenttia sähköstä. Globaalistikin osuus on vain neljä prosenttia, joten halpa öljy ei suoraan uhkaa esimerkiksi aurinko- tai tuuliteknologian markkinoita.

”Sähköntuotannossa jylläävät toiset voimat ja siellä siirtymä tuuleen ja aurinkoon on vahva”, ilmastopaneelin Ollikainen sanoo.

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla hintaa painavat alas taantuman vuoksi alhainen kysyntä sekä runsas tarjonta Ruotsissa, jossa on hyvä vesivoimatilanne sekä muutamassa vuodessa valtion tukien ansiosta moninkertaistunut tuulivoimatuotanto.

Lopputuloksena on niin alhainen sähkön hinta, ettei minkäänlaisen voimalan rakentaminen ole taloudellisesti kannattavaa.

”Toistaiseksi tuulivoimatuotanto on tukien varassa. Teknologia menee kuitenkin eteenpäin ja se hetki, että tuulivoima on markkinaehtoisesti kannattavaa lähestyy”, Ollikainen sanoo.

Toisena mahdollisuutena markkinatilanteen tervehtymiseen Ollikainen pitää EU:n päästökaupan korjaamista, mikä nostaisi fossiilisilla tuotettavan sähkön hintaa.

”Tehtiin tyhmä virhe, kun vuodelle 2030 asetettu päästövähennystavoite jätettiin päästökauppasektorin osalta löysäksi. Sillä olisi voitu korjata sähkömarkkinoita, mutta nyt pitää leikata enemmän päästökauppasektorin ulkopuolelta”, Ollikainen sanoo.

Sähkön hintaa nostanevat seuraavalla vuosikymmenellä myös ruotsalaisten ydinvoimaloiden sulkemiset.

Greenpeacen Kosonen muistuttaa, että suurimmat ongelmat halvasta sähköstä aiheutuvat vanhoille lauhdevoimaloille, joita on jouduttu sulkemaan.

”Suomessa tämä on uutisoitu uhkana vanhalle järjestelmälle. Samalla se on kuitenkin mahdollisuus vauhdittaa siirtymistä modernimpaan, kestävämpään ja ketterämpään energiajärjestelmään, joka nojaa vankasti uusiutuvaan energiaan.”

Tweet