Epäonnistuiko Energiewende?

9.12.2017

Lasse Leipola

Saksan energiapolitiikka lienee maailman kuuluisinta. Vuosituhannen vaihteessa kunnolla käyntiin potkaistu Energiewende-politiikka nousee jatkuvasti esiin kotimaisessakin energiapolitiikassa. Sävy, jolla Energiewendestä puhutaan, on kuitenkin synkentynyt tällä vuosikymmenellä.

Kirjoitin joulukuussa ilmestyneeseen Vihreään Lankaan artikkelin, jossa etsittiin vastausta kysymykseen, onko Energiewende epäonnistunut vai ei. Yksiselitteistä vastausta ei ole: Energiewende ei ole onnistunut eikä se ole epäonnistunut.

Jos haluaa antaa yhtään tyydyttävämmän vastauksen, on lähdettävä tarkentamaan sitä, mitä oikeastaan kysytään. Energiewendeä on nimittäin määritelty ja linjattu uusiksi useampaan kertaan.

Helpoin vastaus saadaan, jos katsotaan, että Energiewenden tavoitteena on ydinvoimasta luopuminen tai voimakas uusiutuvan energian edistäminen. Riippumatta siitä, mitä mieltä näistä tavoitteista on, lienee melko kiistatonta, että molemmissa on onnistuttu.

Uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta on kasvanut 20 vuodessa lähes olemattomasta kolmannekseen. Ja vain ihme voi estää sen, että viimeinen saksalainen ydinvoimala sammuttaa valonsa seuraavan viiden vuoden aikana.

Ilmastonmuutoksen kannalta on kuitenkin melko yhdentekevää, jos yhtä päästötöntä energiamuotoa ajetaan alas ja korvataan toisilla. Yksinkertaistaen voi sanoa, että ilmasto välittää vain siitä, mitä poltetaan ja kuinka paljon.

Ja siten päästään Energiewenden epäonnistumisiin. Jos tavoitteina pidetään fossiilisista polttoaineista luopumista, energiajärjestelmän uudistamista tai ilmastonmuutoksen kannalta ainoaa olennaista asiaa, päästöjen vähentämistä, saavutukset ovat olleet vaatimattomia.

Suurin ongelma on se, että neljä viidesosaa Saksassa käytettävästä energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Kiirehtiminen ydinvoiman alasajamisessa on tarkoittanut sitä, että fossiilisista luopuminen ja yhteiskunnan toimintojen sähköistäminen on jäänyt taka-alalle.

Automaana tunnettu Saksa liikkuu yhä autobahnejaan pitkin suurilla polttomoottoriautoilla. Sähköntuotanto nojaa yhä kivi- ja ruskohiilivoimaloihin. Asunnot ja niissä käytettävä vesi lämpenee puolestaan maakaasulla.

Vaikka Saksan energiakäänteen tilanne näyttää hiilenmustalta, on syytä muistaa, että projekti on vielä kesken. Seuraavana listalla on hiilestä luopuminen, mikä oli yksi marraskuussa kariutuneiden hallitusneuvotteluiden vaikeimmista kysymyksistä. Hiilivoimaan liittyy huomattavasti ydinvoimaa suurempi työllisyyskysymys, mikä tekee luopumispäätöksestä vaikean.

Jos tuijottaa insinöörimäisesti pelkkiä megawattitunteja ja päästögrammoja – niin tärkeitä kuin ne ovatkin – saattaa unohtaa sen, että energiapolitiikkaa tehdään demokratioissa kansalaisten suostumuksella. Ja siinä Saksassa on onnistuttu erinomaisen hyvin.

Energiewende on käynyt uusiutuvalle energialle maksettavien tukien myötä hyvin kalliiksi ja hinta on peritty suurilta osin tariffimaksuna tavallisten kansalaisten sähkömaksuissa. Vaikka muutoksen hinta on käynyt tällä tapaa saksalaisille selväksi ja vaikka jako on ollut sillä tapaa epäreilu, että suuri teollisuus vapautettu kuluista, politiikalla on yhä äänestäjien vankka tuki takanaan.

Jokaisella maalla on omat kansalliset haasteensa, joiden puitteissa energia- ja ilmastopolitiikkaa tehdään. Vaikka Eurooppa on yhdentynyt, ovat maiden väliset erot yhä suuria, kun puhutaan energiantuotannon rakenteista, poliittiset ympäristöistä, kansalaisten arvoista tai taloudelliset mahdollisuuksista.

Ilmastonmuutos painaa päälle armottomalla voimalla, minkä vuoksi ei ole mahdollista jäädä odottamaan, minkä maan ratkaisut lopulta onnistuvat parhaiten. Saksa on ollut jopa uhkarohkea omissa toimissaan, ja se on antanut paljon eväitä muiden maiden päätöksentekoon. Jokainen maa tekee kuitenkin omat ratkaisunsa ja voittajat on syytä julistaa vasta maaliviivan jälkeen.

Saksalaisten vankka tuki Energiewendelle on asiasta, josta monessa maassa voidaan vain haaveilla. Se on selkänoja, johon tuleva hallitus voisi halutessaan tukeutua tehdessään vaikeat päätökset hiilivoimaloiden sulkemisesta. Silloin Energiewendestä olisi jälleen helpompi puhua onnistumisena.

Tweet