Pankkipelin uudet nappulat

28.10.2014

Jukka Nikulainen

Viikonloppuna useammankin eurooppalaisen pankkiirin puntti tutisi ja hameenhelma hytisi, kun odottelimme kaikki rystyset valkoisina Euroopan pankkivalvontaviranomaisen suuren stressitestin tuloksia.

Minussa stressitesti herättää huvittavia mielikuvia. Omakohtainen stressitesti löytyy jokaisen muistoista yläasteen välitunneista lumipesuineen tai koulun limudiskosta hikisine kämmenineen. Koulumetaforat jatkuvat pankkiuutisoinnissakin, sillä ilmeisesti myös pankin stressitestin voi "reputtaa". Nauruakin saattaisi kuulua, ellei tätä testiä tehtäisi oikeiden pankkien ja oikean rahan kanssa.

Tämänkertainen roskislöytö tulee ajoilta, jolloin pankinjohtajan ainoa stressi liittyi lähinnä tasoituspisteisiin golfissa. Tarinan mukaan amerikkalaista pankkikäytäntöä luonnehti 1940–1980-luvuilla niin sanottu 3-6-3-sääntö. Pankit maksoivat kolmen prosentin korkoa säästöistä, lainasivat rahaa kuuden prosentin korolla ja johtaja ehti kello kolmeksi kentälle harjoittelemaan puttausta.

Kuvassa on siis Postisäästöpankin pullantuoksuista propagandaa. Pankin Liikennepeli antaa hellyttävän kuvan menneistä vuosikymmenistä. Pankkitoiminta oli pääsääntöisesti tylsää ja täynnä rajoituksia. Asiakkaita oli muistettava pelin kaltaisilla lahjuksilla.

Nykyään ollaan menty toiseen ääripäähän. Talousuutisille on varattu oma segmentti ja maailmantalouden kiemurat kuuluvat luontevasti pääuutislähetykseen. Maikkarilla pörssikurssien surunauha kilpailee ruudun laidassa katsojan huomiosta.

Yksilöllisyyttä korostava aikamme tekee toisen pahan virheen. Ehkä human interestin nimessä myös talousuutisiin haetaan tavallisia ihmisiä kommentoijiksi tai esimerkeiksi. Erityisen ikävää tämä on esimerkiksi työttömyyden kohdalla. Tällöin luodaan helposti mielikuvaa siitä, että työttömyys olisi yksilön omaa vikaa. Työttömyys tai vaikkapa lainamarkkinat ovat valtavan monimutkaisia poliittisia ja rakenteellisia ongelmia ja ilmiöitä, joihin yksilöllä ei hyvästä tahdosta huolimatta ole välttämättä juuri mitään mahdollisuuksia vaikuttaa.

Stressitestit edustavat valtioiden viimeisiä yrityksiä ottaa kollektiivista valtaansa ja vastuutaan takaisin.

Pankkien historiasta kiinnostuneille suosittelen luettavaksi esimerkiksi Heikki Hiilamon teosta SKOP – lyhyt historia tai Markku Kuisman ja Teemu Keskisarjan uudempaa Erehtymättömät-kirjaa. Myös Tuomo Pietiläisen työryhmän Wahlroos-elämäkerta on tirkistelynhalustaan huolimatta mielenkiintoinen ja vetävä kuvaus myös pankkimaailman muutosten vuosista.

Me taas taidamme testin tulosten kunniaksi koota roskiin heitetyn pelin alanurkan nopat ja nappulat ja pelata pari erää Liikennepeliä Postisäästöpankin piikkiin.

Tweet