Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Selviytymispaketti EU-vaaleihin
8.6.2018
Kaksi ja puoli vuotta Euroopan parlamentissa on opettanut muutaman asian.
Ensinnäkin, Bryssel on ihana kaupunki, ja kaikki sitä haukkuvat ovat väärässä. Toiseksi: älä koskaan jätä omaisuuttasi vartioimatta hetkeksikään. Kaikki irtonainen katoaa välittömästi. Ilmeisesti 5 000 euron veroton kuukausipalkka ei tarkoita, että olisi varaa ostaa oma muovikampa.
Kolmanneksi, ihmisen miellyttävyyden voi aika tarkkaan päätellä siitä, tervehtiikö hän siivoojia. Neljänneksi, noheva poliitikko voi buukata samalle päivälle kolme illallista. Ensimmäisillä syödään alkuruoka, toisilla pääruoka ja kolmansilla jälkiruoka. Kaikilla pidetään puhe.
Viidenneksi, kannattaa äänestää EU-vaaleissa. Eurooppa näyttää tosi erilaiselta riippuen siitä, millaisia tyyppejä parlamentin käytävillä hiihtelee.
Palaan kesällä Suomeen. Perinnöksi jätän selviytymisohjeen ensi vuoden vaalien varalle.
1. Vaadi keskustelua asioista, ei juupas-eipäs-vänkäämistä.
Osa populisteista yrittää viedä vaalikeskustelun alkeellisimmalle tasolle: väittelyyn siitä, pitäisikö Suomen kuulua EU:hun vai ei. Se on hämäystä, jolla joko peitellään omaa osaamattomuutta tai halutaan johtaa harhaan äänestäjiä.
EU-vastaiset populistit toivoivat saavansa brexitistä vetoapua omiin hajottamishaaveisiinsa. Toisin kävi: EU:n suosio on korkeimmillaan 35 vuoteen.
Uusimman Eurobarometrin mukaan 61 prosenttia suomalaisista pitää Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana ja vain 12 prosenttia huonona. 70 prosenttia kokee, että Suomi on hyötynyt EU-jäsenyydestä.
Tämä muistutukseksi myös ehdokkaille, jotka harkitsevat kalastelevansa ääniä flirttailemalla EU-vastaisuudella.
2. Vasemmistolla ja oikeistolla on väliä EU-politiikassa.
Euroopan parlamentissa käydään vähintään yhtä kiihkeää kamppailua vasemmiston ja oikeiston välillä kuin Suomen eduskunnassa.
Se, onko parlamentissa enemmän vasemmistolaisia vai oikeistolaisia, määrittää monessa tapauksessa Euroopan suunnan. Nyt vallassa on oikeisto. Kysy vasemmiston ehdokkailta, miltä EU näyttäisi, jos vasemmistopuolueet olisivat enemmistössä.
3. Ota selvää, minkä ryhmän osaksi ehdokkaasi päätyy.
Keskustalaiset ovat osa liberaalia, maataloustukia vastustavaa ALDE-ryhmää.
Arvoliberaalitkin kokoomuslaiset päätyvät osaksi EPP:tä, jonka patakonservatiivi-kristillinen porukka on jyrännyt monta tasa-arvoa edistävää hanketta. Ryhmäkuri on löysähköä, mutta kiireessä mepit äänestävät usein ryhmän mukana.
Ryhmät saattavat hajoilla sisäisesti pahasti, kun jokainen ehdokas tekee omassa maassaan lupauksia paikallisille äänestäjille. Euroopan laajuinen vaaliohjelma on äänestäjälle hyvä diili.
4. Jollet vielä seuraa suomalaista ja eurooppalaista EU-aiheista uutisointia, aloita. Hyviä kansainvälisiä lähteitä ovat esimerkiksi Politico Europe, EUobserver ja Euractiv.
Suomalaisten isojen medioiden ohella kannattaa vilkaista EU-uutiset.fi-nettilehteä, joka tekee omaa uutisointia ja koostaa tiedotteita ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi.
5. Varmista, että ennen äänestämistä tiedät mitä ovat Euroopan komissio, neuvosto ja parlamentti. Miten direktiivi syntyy? Mitä poliittisia ryhmiä parlamentissa on, mitä ne ajavat ja mihin suomalaiset kuuluvat?
6. EU-politiikka on joskus monimutkaista. Sitä voi päivitellä vaikka maailman loppuun saakka, muttei päivittelystä hyötyä ole. Demokratia on ehkä kaikkein vaikein hallintomuoto ja vaatii kansalaisilta eniten omaa aloitteellisuutta.
EU on 500 miljoonan ihmisen demokratia. Tietenkin se on vähän monimutkainen. Se ei kuitenkaan ole niin vaikea kuin moni luulee. Normaaliälyinen ihminen oppii perusasiat päivässä. Älä valita, opettele.
7. Kuten aina vaaleissa, tenttaa ehdokastasi rohkeasti. Äänestä itseäsi fiksumpaa. Tasavahvoista ehdokkaista valitse nuorempi, vähemmistöön kuuluva ja/tai joku muu kuin mies.
Kiitos kolumnistivuosista ja nauttikaa Euroopasta!
Blogi päättyy kirjoittajan siirtyessä europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd) avustajan tehtävästä Journalisti-lehden päätoimittajaksi.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
