Sormukset

9.7.2008

Jotain vihreää

Kävimme eilen kultasepän luona tilaamassa sormukset. Kuten jo aiemmin asiasta kysyneelle vihreälle morsiolle vihjasin, teetimme vihkisormukset perintökoruista. Erillistä kihlasormusta kummallakaan ei ole.

Heti alkuun on todettava kuten uusin Kuluttaja-lehti: ekosormuksia ei ole olemassakaan, ellei sitten tyydy puiseen tai muoviseen koruun. Lehden mukaan kultasormus kuluttaa hurjat 2 700 kiloa uusiutumattomia luonnonvaroja.

Hopea ja etenkin kupari ovat huomattavasti ekologisempia – hopeasormuksen tekoon kuluu 37,5 kiloa ja kuparisormukseen 3,5 kiloa luonnonvaroja.

Metalleja kuitenkin louhitaan usein toistensa sivutuotteina, eikä mikään kaivostoiminta ole ympäristön kannalta erityisen kestävää. Ympäristöhaittojen lisäksi etelän kaivos- ja koruteollisuuden työntekijöiden työolot eivät aina kestä päivänvaloa.

Siispä sormusten hankinnassa kannattaa jälleen kerran tyytyä vähempään. Entä jos ette hankkisi lainkaan sormuksia? Jos tämä on liian radikaalia, noudata perinteitä tiukasti: kihlaudu ja mene naimisiin vain kerran.

Mieti, riittäisikö morsiamellekin vain yksi sormus.

Käy läpi omat ja sukulaisten lipastot: lojuuko jossain käyttämättömiä sormuksia, jotka kävisivät teille sellaisenaan tai pienin muutoksin muodistettuna? Tai saisiko niistä sulatettuna uudet, oman tyyliset sormukset? Kannattaa käydä läpi myös panttilainaamot ja vanhoja koruja myyvät liikkeet.

Me kiikutimme kultasepälle kaulakorun ja vanhoja vihki- ja kihlasormuksia, joilla oli paljon tunnearvoa. Minusta on mukava ajatus, että rakkaiden läheisten vanhat sormukset kulkevat mukanani – lipaston pohjalla ne menisivät käyttämättöminä hukkaan.

Vanhoista pyöreäreunaisista kultasormuksista taipuu minulle kultasepän käsissä kulmikas ja hieman paksumpi valkokultainen sormus, miehelle keltainen.

Onnekseni en kaipaa sormukseen kiviä. Jalokivikauppiaat kyllä vakuuttavat, ettei suomalaisissa koruissa käytetä Afrikan sota-alueilta louhittuja niin sanottuja konfliktitimantteja, mutta osaavat harvoin kertoa myymiensä kivien alkuperän. Tie nousi pystyyn myös Kuluttaja-lehden kysyessä korumetallien alkuperästä.

Mieti, voisiko kimaltelevat kivet korvata lasilla tai kristallilla. Käyttäkää raha timanttien sijaan johonkin mukavaan yhdessäoloon.

Jos olet edelleen vakuuttunut, että tytön paras ystävä on timantti, vaadi kauppiaalta kirjallinen todistus siitä, ettei kivi ole peräisin konfliktialueilta.

Lisää hääblogitekstejä löydät täältä.

Tweet