Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Yritykset vapauttavat ekoteknologian patentteja
23.10.2009 8.35
Joukko kansainvälisiä suuryrityksiä on vapauttanut viime vuodesta alkaen ympäristöä säästävien teknologioiden patentteja yleiseen käyttöön.
Suomesta ekopatenttiyhteisö Eco-Patent Commonsissa on mukana Nokia, jonka patentti auttaa kännyköiden uusiokäytössä.
Samalla kaikkien nähtävillä oleva avoin lähdekoodi Linuxista Wikipediaan juhlii voittokulkuaan netissä.
Löytyisikö vapaasta lähdekoodista ja avoimista patenteista ratkaisuja myös Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluihin, joissa kohta sorvataan korvat kuumina sopimusta siitä, kuinka kehitysmaat pääsisivät käsiksi ilmastonmuutosta hillitsevään teknologiaan?
Esimerkiksi Intia on vaatinut, että teollisuusmaat vapauttavat ympäristöteknologian patentteja, jotta kehitysmaat voivat käyttää niitä maksamatta tekijänoikeuskorvauksia.
Ei onnistu, sanovat suomalaiset asiantuntijat.
Kööpenhaminassa neuvotellaan satojen ilmastonmuutoksen torjuntaan ja hillintään liittyvien teknologioiden siirtämisestä kehitysmaihin.
Kehitysmaat tarvitsevat ilmastonmuutoksen torjuntaan muun muassa energiatehokkuutta parantavia patentteja. Ekopatenttiyhteisön vapauttamat noin sata patenttia ovat pieni lisä tämän teknologiajoukon rinnalla.
Suomen ilmastoneuvottelijan Jukka Uosukaisen mukaan olisi hyvin ongelmallista, jos ilmastosopimuksen kautta lähdettäisiin murtamaan maailmanlaajuista tekijänoikeusjärjestelmää.
”Se antaisi signaalin koko ilmastoteknologia-alan yrityksille, että ne eivät tule saamaan tuotekehittelystään korvausta”, Uosukainen sanoo.
”Se olisi katastrofaalista juuri nyt, kun me tarvitsemme valtavasti tuotekehitystä. Yritysten pitää olla varmoja, että jos ne panostavat ilmastoteknologian tutkimukseen ja kehittämiseen, ne saavat siitä korvauksen.”
Patenttien vapauttamisen sijaan teollisuusmaat ovat valmiita korvaamaan ilmastoteknologian hankkimisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset kehitysmaille esimerkiksi korkotukilainoilla.
Kehitysmaille tarjotaan myös mahdollisuutta osallistua tutkimus- ja kehitystyöhön, jolloin ne pystyvät itse kehittämään teknologiaa.
Toimialajohtaja Teija Lahti-Nuuttila Tekesistä sanoo, että kehitysmaat hyötyvät ilmastoteknologiasta, vaikka patentteja ei vapautetakaan.
”Jos kehitysmaiden rahoitus saadaan kuntoon, markkinat hoitavat lopun. Ympäristöteknologian tuotantokin voi laajentua lähelle markkinoita, eli kehitysmaihin. Tällöin tehtaat tarjoavat töitä paikallisille.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
