Ympäristöindikaattorit jäävät nurkkiin pölyttymään

8.8.2011 11.12

Saija Räsänen

Maatalouden ympäristönsuojelua varten kehitetyt ympäristöindikaattorit ovat jääneet hyödyntämättä maatalouspoliittisessa päätöksenteossa, selviää tuoreesta väitöstutkinmuksesta.

Erilaisia ympäristöindikaattoreita on viime vuosina kehitetty runsaasti – niitä ovat esimerkiksi typpitase, joka kertoo vesistön typpikuormituksesta, sekä petolintujen määrä, jolla mitataan peltoluonnon monimuotoisuutta.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n tutkijan, väitöksen tehneen Anja Yli-Viikarin mukaan ympäristöindikaattoreilla saatu tieto ei ole kuitenkaan muuttunut toiminnaksi, ja niistä saatu hyöty on jäänyt vähäiseksi sekä käytännön että politiikan tasolla.

"Ympäristöindikaattorit sinänsä antavat oikeaa tietoa mittaamistaan asioista, mutta niiden avaama näkökulma on hyvin kapea, eivätkä mittarit välttämättä tavoita päätöksenteon kannalta keskeistä tietoa", Yli-Viikari sanoo. 

Yli-Viikarin mielestä nyt tarvitaan keskustelua siitä, mikä tieto on kulloisenkin ongelman kannalta merkittävää. Hän pitää indikaattoreita hyvinä johtamisen työvälineinä.

"Tähän asti arvokeskustelu on jäänyt todella vähiin. Ajankohtaisena teemana on nyt esimerkiksi liharuoan kulutuksen vähentäminen ja kasvisruokaan siirtyminen. Ilmastokysymysten kannalta vastaus olisi yksinkertainen, mutta ruokavalintoihin liittyy monta muutakin arvoa", Yli-Viikari sanoo.

luonnonsuojelu  maatalous