Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Lasse Leipola
Työmiehen lounas. Fazer Amican lounasravintoloissa tarjottavasta kalamurekkeesta puolet on ”vihreää” haukea ja puolet vielä luokittelematonta pangasiusta.
WWF: Lohiostoksilla syytä olla entistä tarkempi
28.2.2012 13.19
Hokikalan ja Itämeren villilohen ostamista tulisi välttää. Hokikalan luokitus on heikentynyt, koska kestävimmät kannat on sertifioitu. Koska lajien luokituksessa huomioidaan vain sertifioimattomat kannat, jäljelle jääneiden hokikantojen kestävyys on keskimäärin heikompi.
Merkittävin muutos tänään tiistaina julkaistussa WWF:n kalaoppaan päivityksessä on Itämeren villilohen siirtäminen keltaisesta harkitse-luokasta punaiseen vältä-luokkaan.
”Sen tämän vuoden kalastuskiintiöt ovat kaukana kestäväksi määritellystä”, sanoo meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen.
Paremmin mielin voi syödä esimerkiksi luomukasvatettua lohta, joka on vihreässä suosi-luokassa.
Oppaasta löytyy nyt 59 kala- ja äyriäislajia, joista on annettu yli sata suositusta. Suositusten määrä on suurempi kuin kalalajien, sillä esimerkiksi siika voi olla vihreää, keltaista tai punaista – alkuperästä riippuen.
”Toivomme ympäristöystävällisemmän, kiertovesikasvatetun siian ja villin järvisiian kysynnän kasvavan suhteessa muihin vaihtoehtoihin”, Vilhunen sanoo.
WWF käynnistää myöhemmin tänä vuonna kampanjan, jonka tavoitteena on, että Suomessa myytäisiin vuonna 2015 ainoastaan kestävästi tuotettua kalaa. Vilhunen pitää tavoitetta realistisena.
”Jos tällaisen tavoitteen voi jossain saavuttaa, niin Suomi on erittäin hyvä maa. Meillä on muutama todella iso toimija ja jos ne päättävät lähteä mukaan, ollaan jo pitkällä. Toisin kuin monissa muissa maissa Suomessa on myös runsaasti omia kestäviä kalakantoja”, Vilhunen sanoo.
Yksi WWF:n kanssa yhteistyötä tekevistä tahoista on Fazer, jonka noin 650 ravintolassa käytettiin viime vuonna 1,5 miljoonaa kiloa kalaa. Käytetystä kalasta 27 prosenttia oli vihreältä listalta ja loput 73 prosenttia keltaiselta. Yhtiö pitää mahdollisena vihreiden kalojen osuuden kaksinkertaistamista vuoteen 2015 mennessä.
Käytännössä kestävämpien kalakantojen hyödyntäminen on näkynyt lounasravintoloiden listoilla muun muassa lisääntyneenä kotimaisten kalojen käyttönä. Prosessi ei ole ollut aivan ongelmaton ja esimerkiksi särkimurekepihvi ja haukimureke ovat tarjolla vasta 80 ravintolassa.
”Hauki, särki ja silakka ovat saatavuuden kannalta ongelmallisia. Silakkaa on myös jouduttu laatusyistä korvaamaan sillillä”, sanoo hankintapäällikkö Jiri Luoto.
WWF:n Vilhusen mukaan kotimaisten kalojen saatavuus on paranemassa myös tavallisissa ruokakaupoissa.
”Lahnasta ja särjestä on tulossa pakastealtaisiin myös kuluttajille suunnattuja pakkauksia.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
