Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Kuin mies naiselle. Jukka Relander ja Sirpa Hertell ovat eri mieltä siitä, voiko mies olla feministi.
Vihreissä taistellaan feminismistä
17.8.2009 8.29
Yksi aate, kolme ryhmittymää. Tasa-arvoasiat nousevat syksyllä väkevästi tapetille vihreissä, kun Vihreät naiset julkaisee naispoliittisen ohjelmansa ja puolueen tasa-arvotyöryhmä esittelee vihreää feminismiä käsittelevän linjapaperinsa.
Lokakuun puolueristeilyllä järjestetään vihreää feminismiä käsittelevä seminaari.
Myös keväällä perustettu vihreä miesliike haluaa vaikuttaa käsitteiden määrittelyyn.
”Miesliikkeen edustajana haluan puuttua siihen, jos miehistä maalaillaan kovin kielteistä kuvaa. Joissakin yhteyksissä tuntuu, että naisliikkeen mieskuva on jämähtänyt menneille vuosikymmenille”, sanoo vihreän miesliikkeen puheenjohtaja Jukka Relander.
Hänen mukaansa tasa-arvopapereiden mies on turhan usein aggressiivinen ja sotaisa, vaikka suurin osa vihreistä miehistä hoitaa kotia ja lapsia siinä missä naisetkin.
Toinen miesliikkeen missio on saada miehiä puolueen johtoon.
”Vihreän liikkeen sisällä pahimmat tasa-arvo-ongelmat on jo naisten kannalta voitettu. Puolueen johdossa on hyvin vähän miehiä, ja olisi hyvä, jos heidän määränsä kasvaa.”
Onko tarpeen, että puoleen sisällä on näin monta tasa-arvoa ajavaa liikettä?
Jukka Relanderin mukaan miesliikkeen olemassaolo on käytännön kysymys, sillä Vihreät naiset eivät hyväksy miehiä jäsenikseen.
”Jos tasa-arvokysymystä hoitaisivat vain vihreät naiset, miehet eivät voisi osallistua asioiden käsittelyyn ollenkaan.”
Vihreiden naisten pääsihteerin Sirpa Hertellin mielestä miehet eivät voi olla feministejä, sillä aate on sukupuolisidonnainen.
”On hyvä, että tasa-arvoasioita pohditaan omista lähtökohdista käsin. Toivon, ettei enää haeta vastakkainasetteluja. Kyllä naisliike myöntää, että miehilläkin on tasa-arvo-ongelmia, esimerkiksi huoltajuus- ja terveysasiat.”
Vihreät naiset saavat vuosittain 12 prosenttia puoluetuesta. Summalla muun muassa tuetaan vihreiden naisehdokkaita vaaleissa. Kunnallisvaaleissa kukin naisehdokas sai tukea noin 142 euroa.
Hertell ei näe ongelmaa siinä, että naisehdokkaita tuetaan puolueessa, jossa miesten on vaikeampi ponnistaa politiikkaan.
”Noudatamme hallituksen päätöstä käyttää raha naistoimintaan. Maailmanlaajuisesti naiset eivät millään lailla ole tasa-arvoisia ja naisia on yhä vähän politiikan huipulla.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
