Vihreiden vastaukset hallitustunnustelijalle

2.5.2011 16.24

Vihreä Lanka

Näin vihreät vastasivat hallitustunnustelija Jyrki Kataiselle (kok).

1. Osallistuminen hallituksen muodostamiseen

Onko eduskuntaryhmänne valmis osallistumaan neuvotteluihin kokoomusjohtoisen enemmistöhallituksen muodostamiseksi eduskuntavaalien tuloksen pohjalta?

Vihreät ovat valmiita kantamaan ja ovat kantaneet vastuuta vaikeissakin oloissa. Tässä tilanteessa pidämme kuitenkin luontevana, että vaaleissa eniten kannatusta saaneet puolueet pyrkivät muodostamaan enemmistöhallituksen. Vaalituloksen seurauksena Vihreiden mahdollisuudet osallistua hallituksen muodostamiseen ovat heikentyneet.

Vihreiden mielestä maahan tulee saada hallitus, joka pysäyttää suomalaisten eriarvoistumisen, jatkaa edistyksellistä ilmastopolitiikkaa, vakauttaa valtiontalouden ja edistää yhdenvertaisuutta. Meille on myös tärkeää vahvistaa Suomen vaikutusvaltaa kansainvälisesti ja Euroopan unionissa.

2. Talouspolitiikan linja

a) Valtiovarainministeriö on arvioinut julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi tarvittavan ylijäämän olevan vuonna 2015 4 % bruttokansantuotteesta. Onko eduskuntaryhmänne valmis kirjaamaan hallitusohjelmaan päätöksen alkavan hallituskauden aikana toteutettavasta toimintasuunnitelmasta, jolla turvataan julkisen talouden kestävyys ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja tulevaisuudessa?

Kyllä. Vihreille on tärkeää rakentaa tuleville sukupolville kestävää taloutta myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Julkisessa taloudessa tulee tavoitella ylijäämää, jolla varmistetaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nyt ja tulevaisuudessa.

Hallitusohjelmassa on hyvä sopia keskeisistä talouden kestävyyttä parantavista toimenpiteistä. Pitkällä aikavälillä kestävän ylijäämän saavuttamiseen on kuitenkin realistista varata toinenkin vaalikausi.

b) Mikäli olette tähän valmiita, missä määrin kullakin seuraavista vaihtoehdoista ja millä uusilla konkreettisilla keinoilla vaikutetaan kestävän rahoitusaseman saavuttamiseen (%/bkt tai mrd.)?

Hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan ja tulee kehittää vaikeinakin taloudellisina aikoina, mutta se edellyttää rohkeaa uudistushalua. Tulevaisuuden hyvinvointi voidaan turvata vain, jos onnistumme synnyttämään uusia työpaikkoja ja pitämään ihmiset työkykyisinä, jos päivittämme kunta- ja palvelurakenteen ja jos nostamme maltillisesti veroastetta. Kaikkia alla mainittuja toimia tarvitaan.

Kolmella ensimmäisellä rakenteellisella uudistuksella voidaan kestävyysvajeesta paikata suurin osa, arviolta 3–4 prosenttiyksikköä. Lisäksi olemme esittäneet, että alkaneella vaalikaudella kerätään nettona kaksi miljardia euroa enemmän veroja kuin nyt. Se vastaa yhtä prosenttiyksikköä vajeesta.

- työurien pidentämiseen vaikuttavat uudet toimet

Olemme valmiita pidentämään työuria alusta, keskeltä ja lopusta. Nuorten mahdollisuuksia päästä kiinni opiskelemaan ja työelämään on vahvistettava, työssä jaksamista parannettava ja ihmisten siirtymistä eläkkeelle myöhennettävä. Tärkeintä on hillitä työikäisten ihmisten joutumista työkyvyttömyyseläkkeelle ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

Reilussa ja elämäntilanteen mukaan joustavassa työelämässä jaksetaan pidempään. Siksi tarvitaan mm. uutta mallia (6+6+6) vanhempainvapaisiin ja vapaiden kustannusten tasaisempaa jakoa. Lisäksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa.

- kuntarakenteen ja palvelurakenteen uudistaminen

Hallituksen haastavimpia tehtäviä on päivittää kunta- ja palvelurakenne niin, että voimme turvata laadukkaat lähipalvelut myös tulevaisuudessa. Onnistuneilla rakenteellisilla uudistuksilla voidaan merkittävästi hillitä julkisten menojen kasvua. Tällöin rahaa jää enemmän lääkäreiden, opettajien ja päivähoitajien palkkaamiseen.

Nykyään sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja vastuu palveluista ovat pirstaleisia. Tilalle tarvitaan malli, jossa sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat saumattomasti yhteen ja jossa päätöksenteko on demokraattista.

- talouskasvua ja työllisyyttä lisäävät uudet toimet esimerkiksi verotusta uudistamalla

Taloutta ei pelasteta tarrautumalla menneeseen, vaan katsomalla rohkeasti eteenpäin. Suomeen voidaan synnyttää tuhansia työpaikkoja ennakoimalla muutoksia, joita vähäpäästöisyys ja luonnonvarojen tehokas käyttö, väestön ikääntyminen sekä globaalin työnjaon muuttuminen tuovat. Ydinvoiman lisärakentaminen jarruttaisi vihreän talouden rakentamista emmekä voi sitä hyväksyä.

Parhaan perustan työllistymiselle luo perustulo, joka tekee työstä kannattavaa. Perustulo myös parantaa yrittäjien ja pätkätyöläisten sosiaaliturvaa ja siten tukee kasvua.

Kaikkien pitää saada mahdollisuus tehdä töitä. On toteutettava nuorten yhteiskuntatakuu, jolla huolehditaan siitä, että kaikki nuoret saavat työ-, koulutus- tai harjoittelupaikan. Työnteon kannattavuutta ihmisille tulee parantaa keventämällä pienituloisten verotusta sekä parantamalla sosiaaliturvan ja palkkatulojen yhdistämistä.

Suomen kilpailukyky perustuu osaamiseen. Siksi koulutukseen ja tutkimukseen tulee satsata peruskoulusta korkeakouluihin. Opintotuki on sidottava indeksiin. Tutkinnot pitää säilyttää maksuttomina ja opiskelijoiden toimeentulo turvata, koska vain näin kaikkien osaaminen saadaan käyttöön. Pohjaa yritystoiminnalle voidaan luoda myös avaamalla verovaroin tuotettua tietoa kaikkien käyttöön.

- valtion budjettitaloutta kiristävät toimet (verotuksen kiristäminen ja menojen leikkaaminen)

Harmaan talouden torjuntaa on tehostettava oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi työmarkkinoilla verotulojen kartuttamiseksi ja rikollisuuden torjumiseksi.

Suurin osa kahden miljardin veropotista tulee kerätä ympäristö- ja kulutusveroista. Eriarvoisuuden vähentämiseksi veronkorotukset tulee korvata pienituloisille keventämällä tulojen ja etuuksien verotusta. Lisäksi esitämme pääomaveron korottamista ja muuttamista progressiiviseksi.

Vihreät on valmis hakemaan säästöjä valtion menoista. Mahdollisia kohteita ovat mm. puolustusmenot ja yritystuet.

c) Millaiseksi valtion menotaso tulisi asettaa ja mihin aikatauluun hallituksen tulee sitoutua valtiontalouden velkaantumisen pysäyttämiseksi?

Vihreiden mielestä valtiontalous tulee tasapainottaa vaalikauden loppuun mennessä. Niukan talouden aikana uudet menot tulee rahoittaa pääosin budjetin sisäistä tasapainoa muuttamalla.

Vihreät esittää tällä vuosikymmenellä 2,6 miljardin euron tulevaisuusinvestointeja ratoihin ja joukkoliikenteeseen, jotta junat saadaan kulkemaan ajallaan, useammin ja nopeammin. Rahoitus voidaan järjestää myymällä harkitusti valtion omaisuutta, kohdentamalla nykyisiä väylärahoja raiteisiin ja ottamalla käyttöön ruuhkamaksu pääkaupunkiseudulla.

3. Suomen EU-, ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja

a) Mitkä ovat mielestänne Suomen EU-, ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet?

Vihreistä Suomen ulkopolitiikan painopisteet ovat ihmisoikeuksien, demokratian, rauhan, vuoropuhelun ja kestävän kehityksen edistämisessä. EU on Suomen ulkopolitiikan tärkein vaikutuskanava, joten Suomen on säilytettävä puhevaltansa EU-päätöksenteossa. Kannatamme EU:n ulkopolitiikan yhtenäistämistä.

Uudet turvallisuusuhat on otettava entistä paremmin huomioon. Kannatamme Suomen aktiivista osallistumista YK:n valtuutuksella tehtävään siviilikriisinhallintaan ja rauhanturvaoperaatioihin. Suomen tulee toimia entistä aktiivisemmin rauhanvälittäjänä ja rauhanrakennustehtävissä. Emme pidä Suomen Nato-jäsenyyttä tarpeellisena.

Suomen tulee olla edelläkävijä kansainvälisessä ympäristö- ja ilmastopolitiikassa. Kehityspolitiikassa tulee painottaa ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiokehitystä, köyhyyden vähentämistä, kestävää kehitystä sekä koulutusta.

b) Miten turvaisitte myös jatkossa Suomen kansainvälisen aseman ja vaikutusvallan meihinkin vaikuttavissa kysymyksissä?

Suomen kansainvälisen aseman ja vaikutusvallan turvaa vastuullinen politiikka, jossa Suomi hoitaa osuutensa globaalien haasteiden ratkaisemisesta. Osallistuminen maailman ongelmien ratkaisemiseen on paitsi Suomen etu, myös oikein.

Suomen on nostettava kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä, niin kuin maamme on moneen otteeseen luvannut. Tavoitteeseen sitoutuminen vahvistaa myös Suomen mahdollisuuksia YK:n turvaneuvoston jäsenyyteen vuosille 2013–14.

Sotaa ja vainoa pakenevien ihmisten auttaminen on tälläkin hetkellä ajankohtainen velvollisuus, josta Suomi ei saa luistaa. Haluamme nostaa pakolaiskiintiön tuhanteen.

c) Oletteko valmiit hyväksymään Suomen jo tekemien sitoumuksien loppuunsaattamisen euroalueen sekä Suomen vakauden, talouskasvun ja työllisyyden turvaamiseksi?

Toisin kuin hallitustunnustelijan kysymyksessä viitataan, Suomen puolesta ei ole tehty sitoumuksia – ei Suomen takausten korottamisesta ERVV:n lainanantokapasiteetin nostamiseksi eikä pysyvästä rahoitusvakausmekanismista. Uudella hallituksella on siten täysi vapaus tehdä parhaaksi katsomansa päätökset.

Vihreiden kanta Euroopan talouden vakauttamiseen on sama vaalien jälkeen kuin ennen vaaleja.
Vihreät on tukenut EU:n väliaikaisen ja pysyvän kriisinhallintamekanismin luomista. Pysyvän mekanismin osana tai rinnalla on päätettävä pankkien vastuunkannon lisäämisestä, finanssisektorin palkitsemisjärjestelmän korjaamisesta, transaktioveron käyttöönotosta ja rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyden lisäämisestä.

Vastuuta kantamaan on saatava myös ne euroalueen ulkopuoliset maat, joiden pankit ovat rahoittaneet velkaantuneita euromaita.

Jos euroalueen velkakriiseihin ei puututa, Suomen talous voi kärsiä rajusti. Tavalliset suomalaiset maksaisivat Euroopan talouden kriisiytymisestä kovan hinnan mm. työttömyytenä ja asuntovelallisten nousevina korkoina. Suomella ja Euroopalla ei ole varaa uuteen taantumaan.

Suomen tähänastinen kanta on muodostettu hallituksen EU-ministerivaliokunnassa ja eduskunnan suuressa valiokunnassa. Ministerit Kiviniemi ja Katainen ovat ilmoittaneet EU:ssa jättäneensä vaalien takia kantoihinsa täydellisen parlamenttivarauman. Näin tehtiin siksi, että sosialidemokraatit eivät ole täysin hyväksyneet valmistelussa esillä olleita ratkaisuja ja perussuomalaiset ovat vastustaneet niitä.

Sosialidemokraattien ja perussuomalaisten näkemys sai vaaleissa äänestäjiltä vahvan tuen. Odotamme hallitusneuvotteluihin osallistuvien puolueiden nyt esittävän omat ratkaisunsa EU:n talouden vakauttamiseksi. Jos ratkaisut ovat suomalaisten kannalta paremmat kuin edellisellä hallituksella, emme näe syytä vastustaa niitä.

Pidämme tärkeänä, että Kiviniemen hallitus toimitusministeristönä sitoutuu vain ratkaisuihin, jotka ovat uuden eduskunnan enemmistön hyväksyttävissä. Jos hallitusneuvotteluita käyvät puolueet eivät löydä yksimielisyyttä seuraaviin ECOFINin ja laajennetun euroryhmän kokouksiin mennessä, ei Kivinemen hallituksella toimitusministeristönä ole muuta mahdollisuutta kuin ottaa kielteinen kanta ehdotuksiin tai esittää maamme osuudeksi 0 %. Näin siksi, että kyse on niin suuresta päätöksestä, että se on tehtävä tavalla, jota tulevat hallituspuolueet tukevat ja josta ne kantavat vastuun.

Vastauksia kysymyksiin, joita hallitustunnustelija ei esittänyt

Hallitustunnustelija ei kysymyksissään ottanut esiin useita asioita, jotka ovat Vihreiden mielestä Suomelle kohtalonkysymyksiä tulevalla hallituskaudella. Näitä ovat kunnianhimoinen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, yhdenvertaisuus, eriarvoistumisen pysäyttäminen ja köyhyyden vähentäminen sekä terveydenhuollon uudistaminen ja hyvinvointipalveluiden turvaaminen.

Seuraavan hallituksen tulee ajaa EU:n päästövähennystavoitteen korottamista 30 prosenttiin. Suomessa on laadittava kansalliset päästöbudjetit määrittävä ilmastolaki. Edellisen hallituksen aloittamia toimia uusiutuvan energian lisäämiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi ja liikenteen päästöjen vähentämiseksi tulee jatkaa ja merkittävästi lisätä.

Luonnon monimuotoisuus on turvattava. Metsiensuojelualueita on laajennettava, luonnontilaiset suot varjeltava turpeenotolta ja metsälaki uudistettava niin, että se kannustaa monimuotoisiin metsänhoitotapoihin. Itämeri ja sisävesistöt on pelastettava vähentämällä maatalouden päästöjä. Puhtaat tuotantotavat ovat myös koko maatalouselinkeinon paras turva.

Ihmisten eriarvoistuminen ja köyhyyden lisääntyminen on pysäytettävä. Se edellyttää tuloerojen kaventamista, hyvinvointipalveluiden turvaamista, perusturvan parantamista ja työllistymisen esteiden purkamista.

Vihreiden mielestä perustulo on tehokkain keino tehdä sosiaaliturvasta reilumpaa ja työnteosta kannattavampaa. Perusturvaa tulee nostaa vähintään 100 eurolla kuukaudessa. Koska valtion talous on tiukoilla ja haluamme kohdentaa tuen kaikkein pienituloisimmille. Korotus pitää tehdä, vaikkei ansioturvaa samalla nostettaisi.

Kasvaneet terveyserot on saatava kaventumaan. Terveydenhuollon järjestelmä on uudistettava perusteellisesti, niin että ihmisille turvataan laadukkaat ja kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa.

Hallituksen on edistettävä aktiivisesti ihmisten yhdenvertaisuutta. Rasismia ja syrjintää ei saa hyväksyä. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä sekä työyhteisöissä on otettava käyttöön nollatoleranssi kiusaamiselle. Tulevalla vaalikaudella on säädettävä tasa-arvoinen avioliittolaki.

Metropolialueen kehittämisen rinnalla on pidettävä huolta alueellisesta tasa-arvosta. Modernissa aluepolitiikassa on rakennettava alueiden omien vahvuuksien ja uusien edellytysten luomisen varaan. Asuinalueiden välinen sosiaalisen eriytymisen syveneminen on estettävä.

Pidämme tärkeänä vaali- ja perustuslakiuudistusten loppuunsaattamista esitetyssä muodossa. Uudella vaalilailla varmistetaan, että jokaisen kansalaisen äänioikeus toteutuu yhtäläisesti.

 

Tweet