Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Iiro Törmä
Klikkaa graafi suuremmaksi.
Vihreiden menestys eurovaaleissa on nukkuvista kiinni
13.3.2014 10.00
Vihreät menestyvät Suomessa silloin, kun äänestysprosentti on heikko. Viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana vihreät ovat yltäneet yli 10 prosentin kannatukseen vain silloin, kun äänestysaktiivisuus on jäänyt selvästi alle 50 prosentin.
Esimerkiksi vuoden 2009 eurovaaleissa vihreät saivat huimat 12,4 prosenttia äänistä, mutta vaikka kaksi vuotta myöhemmin eduskuntavaaleissa äänisaalis oli lähes 6 000 ääntä suurempi, jäi osuus kaikista äänistä 2000-luvun alhaisimmaksi, 7,25 prosenttiin. Presidentinvaaleja lukuun ottamatta vihreiden äänimäärä on ollut viimeksi kuluneiden seitsemän vuoden aikana tasaisesti 205 000:n ja 235 000 välillä.
Kannattaisiko vihreiden siis äänestäjien aktivoimisen sijaan edistää yleistä passiivisuutta?
”Vaalispekulaatioissa usein unohdetaan, ettei yhtään ääntä ole ansaittu ennen vaalipäivää. Ei yksikään puolue voi tuudittautua siihen, että aina on saatu näin paljon ääniä, vaan jokaisen eteen on tehtävä hemmetisti työtä”, puoluesihteeri Lasse Miettinen sanoo.
Vaikka vihreät ovat yltäneet parhaisiin kannatusosuuksiin silloin, kun äänestysprosentti on jäänyt alhaiseksi, Miettinen ei usko, että äänestysaktiivisuuden nousukaan veisi vihreiltä toista europarlamenttipaikkaa.
”Heidi Hautalan ilmoitettua ehdokkuudestaan meidän kaksi paikkaamme ovat hyvissä kantimissa. Oma arvioni on, ettei meidän toinen paikkamme ole edes Suomen viimeinen parlamenttipaikka, vaan siitä kamppailevat vasemmistoliitto ja rkp”, Miettinen sanoo.
Hän arvioi, että äänestysaktiivisuus vaikuttaa erityisesti perussuomalaisiin.
”Heidän tuloksensa riippuu täysin siitä, lähtevätkö eurokriittiset liikkeelle vai jäävätkö kotiin.”
Euroopan komission Suomen edustusto julkisti viime viikolla tulokset EU arjessa -kyselystä, jonka mukaan 38 prosenttia suomalaisista aikoo varmasti äänestää kevään eurovaaleissa. Todennäköisesti äänestävien osuus oli 24 prosenttia.
Tuloksen perusteella voisi odottaa eurovaalien mittapuulla melkoista ryntäystä uurnille, mutta viisi vuotta sitten, edellisten eurovaalien alla vastaavassa kyselyssä ”varmasti” äänestäviä oli 48 prosenttia ja ”luultavasti” äänestäviä 32 prosenttia. Äänestysprosentti jäi kuitenkin aiempien vaalien tapaan noin 40 prosenttiin.
Kyselyiden valossa vihreitä ei siis uhkaa yleisen äänestysaktiivisuuden nousu, mutta tulosten tarkempi analysointi nostaa esiin yhden huolestuttavan piirteen. Aikomus äänestää eurovaaleissa on hiipunut erityisesti nuorimpien äänestäjien keskuudessa. Vuonna 2009 alle 25-vuotiaista 71 prosenttia sanoi äänestävänsä eurovaaleissa ”varmasti” tai ”luultavasti”, mutta tänä vuonna vastaava joukko on kutistunut 34 prosenttiin eli alle puoleen.
Vaikka nuoret äänestäjät ovat vihreiden ydinjoukkoa, ei tutkimustulos huolestuta Miettistä.
”Meidän kannattajamme tekevät äänestyspäätöksen yleensä vasta viime tipassa, joten he näkyvät näissä tutkimuksissa epävarmoina. Tämähän näkyy esimerkiksi siinä, että vihreät saavat ennakkoäänistä aina heikomman tuloksen kuin varsinaisena vaalipäivänä.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
