Vieläkö uskallat antaa ottaa kuvan itsestäsi?

21.5.2012 8.00

Sammeli Heikkinen

Kuvattiinko sinut juuri lehteen? Vaikka katugallupiin tai mukavaan kevätjuttuun veneen tervauksesta?

Se kuva on mediakonsernille arvokas ja voi tulla vielä vastaan, vaikka ulostelääkepurkin kyljessä, jos huonosti käy.

Toistaiseksi mahdollisuus tällaiseen on Suomessa pieni. Niin sanottujen tavisten kuvien uudelleenkäyttöarvo on olematon ja mediakonsernit myyvät melko vähän kuvia markkinointitarkoitukseen.

Tulevaisuudessa voi olla toisin. Suomalaiset mediatalot ovat alkaneet kiristää tekijänoikeusruuvia.

Toimituksien omien toimittajien ja kuvaajien työn tulokset työnantaja on omistanut jo vuosia. Nyt suurelle osalle suomalaisia lehtiä avustavista freekuvaajista ja -toimittajista on tarjottu sopimuksia, joissa kuvaaja tai kirjoittaja luovuttaa tuotoksensa kaikki oikeudet konsernille ja antaa sille vapaat kädet sen uudelleenjulkaisuun ja myymiseen.

”Jos sinua kuvaa sopimuksen allekirjoittanut kuvaaja: ymmärrät, että kuvasi voi päätyä kondomimainokseen”, freekuvaaja Kari Kuukka kärjistää blogissaan.

Sopimuksella Kuukka viittaa aikakauslehtiä julkaisevan Sanoma Magazinesin freesopimukseen, jonka allekirjoittamista yhtiö on vaatinut avustajiltaan. Hyvin monet kuvaajat ovat kieltäytyneet. Keskeinen ongelma on sopimuksen niin sanottu vastuupykälä, joka sälyttää kuvaajan niskaan oikeudellisen vastuun kuvasta.

Tietenkin Kuukan kondomimainosväite pätee myös lehden tai kuvatoimiston omaan kuvaajaan.

Tekijänoikeuden asiantuntija, professori Jukka Kemppinen arvioi, että ylimääräisen vastuuportaan, eli valokuvaajan, tulo kuvioon heikentää vaikkapa kivaan kesäjuttuun kuvatun ihmisen asemaa, jos hänen kuvansa todella päätyy kondomimainokseen.

Konserni voi mennä avustajakuvaajan selän taa, kun kaltoin kohdeltu kuvattu alkaa peräämään vahingonkorvauksiaan.

Mitä tämä merkitse kuvattavalle? Vihreä Lanka kysyi Kemppiseltä, Helsingin Sanomien kuvatoimituksen esimieheltä Markku Niskaselta ja Helsingin yliopiston kauppaoikeuden professorilta Rainer Oeschilta.

Käyttääkö lehti tai konserni uudelleen tiettyyn juttuun otettuja kuvia?

Niskanen: Kuvat jäävät arkistoon. Valtaosalla Hesariin otetuista valokuvista ei ole jatkokäyttöä. Uudelleen käytetään lähinnä politiikan ja urheilun kuvia. Hesariin otettuja kuvia käytetään myös muissa Sanoma News -konsernin lehdissä, etenkin Ilta-Sanomissa, mutta myös Kouvolan Sanomissa, Kymen Sanomissa ja Etelä-Saimaassa.

Voiko mediayritys käyttää tiettyyn juttuun kuvatun ihmisen kuvaa miten haluaa?

Oesch: Suomalaisen käytännön mukaan tekijänoikeuksien luovuttaminen kustantajalle vaatii erillisen sopimuksen. Moraaliset oikeudet jäävät aina kuvaajalle: Materiaalin suhteen ei periaatteessa saa menetellä miten haluaa. Suomessa on käytäntö, että markkinointikäyttöä varten vaaditaan aina kuvattavan suostumus.

Kemppinen: Kyllä kuvaa voi käyttää. On olemassa ennakkotapaus, jossa Kansan Uutisten juttuun otettua kuvaa myyjästä käytettiin SKDL:n mainokseen. Myyjä oli vakaumuksellinen porvari ja vaati ja sai korvauksia Kansan Uutisilta. Tällainen kontrolli saattaa kuitenkin kadota uusien freesopimusten myötä.

Niskanen: Kuvia myydään konsernin ulkopuolelle hyvin vähän. En tosin kiellä sitä, etteikö jossain vaiheessa kuvia voitaisi myydä enemmänkin ulos.

Voiko lehteen kuvattu ihminen rajoittaa kuvan käyttöä?

Niskanen: Olen ohjeistanut kuvaajat kysymään, saako kuvaa käyttää myös konsernin muissa lehdissä ja markkinoinnissa. Jotkut haluavat rajoittaa kuvan esimerkiksi journalistiseen käyttöön. Tästä tehdään merkintä kuvaan ja sen käyttöä rajoitetaan.

Oesch: Kyllä kuvattava voi aina rajoittaa kuvan käyttöä. Esimerkiksi urheilijat tekevät näin jatkuvasti.

Kemppinen: Julkisella paikalla voi kuvata järkevään tarkoitukseen. Kuvan saa julkaista, jos se ei ole loukkaava.

Entä jos oma katugallupkuva onkin ulostelääkepurkin kyljessä, mitä voi tehdä?

Kemppinen: Kyllä sille on vaikeaa tehdä mitään. Jos kuvaaja on vastuusopimuksen tehnyt freelancer ja hänen kuvansa on mediayhtiö myynyt eteenpäin, niin aika pitkä prosessi on luvassa.

Oesch: Vaikka kuvan olisi ottanut vastuusopimuksen allekirjoittanut kuvaaja, niin loukatun kannalta julkaisija on ensisijaisesti vastuussa. Julkaisijan asia on sitten selvitellä korvauksia kuvaajan kanssa. Jos oikeuteen mennään, niin parasta tietenkin olisi haastaa sekä kuvaaja että julkaisija.

media  valokuvaus 

Tweet