Sammeli Heikkinen

Vesilupa antaa Talvivaaralle puolitoista vuotta armonaikaa

31.5.2013 15.59

Sammeli Heikkinen

Talvivaaran uusi vesilupa on painava paperi. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston perjantaina antama päätös on luultavasti hyvin pitkälle kaivoksen myöhemmin tänä vuonna annettavan ympäristöluvan jätevesiä koskeva osa.

Avin päätös on voimassa toistaiseksi. Tosin niin, että vielä tänä vuonna tulevassa Talvivaaran uudessa ympäristöluvassa "tullaan käsittelemään tämän päätöksen voimassaolo". Vihreän Langan tietojen mukaan perjantaina annettu vesilupa on katsottu avissa raamipäätökseksi, jonka päälinjat säilyvät myös varsinaisessa ympäristöluvassa.

Käytännössä Avi antaa Talvivaaralle puolitoista vuotta aikaa päästä eroon osasta kaivosalueen jätevedestä ja panna prosessi toimimaan. Vuodesta 2015 kaivoksen tulisi sitten toimia päästötasolla, jota se ei ole toistaiseksi ollut lähelläkään. Avi myös vaatii, että kaivosyhtiö pitää vedet erillään toisistaan ja rakentaa säilytysaltaita.

Lupaviranomainen vaatii myös ensi kertaa kaivosyhtiötä raportoimaan liuotusprosessin toimivuudesta säännöllisesti.

Kiinnostava on myös kohta, jossa kehotetaan Talvivaaraa selvittämään jätevesilleen purkupaikkaa, joka ei olisi yhtä herkkä jätevesille kuin nykyiset latvavedet. Julkisuudessa on puhuttu muun muassa jätevesiputkesta Nuasjärveen.

Lähivesien tila tulee joka tapauksessa heikkenemään parin seuraavan vuoden aikana. Sen jälkeen kaivoksen pitäisi toimia aivan eri tavalla kuin nykyään, jotta se pääsee lupaehtoihin.

2015 lähtien kaivosyhtiö saisi laskea lähivesiin 1 300 tonnia sulfaattia vuosittain. Tämä olisi vanhan 1,3 miljoonan jätevesikuution luvan tasolla kilo sulfaattia per kuutio vettä.

Mutta jäteveden kuutiorajoituksesta luovutaan. Käytännössä sulfaattikuormituksen raja pitänee jäteveden juoksutusmäärän lähellä vanhaa lupaa. Nykyisin Talvivaaran laskemassa vedessä on sulfaattia niin paljon, ettei se voisi 2015 sulfaattitasolla laskea edes vanhaa jätevesikiintiötään.

Lopullisen ympäristöluvan vesiosuus voi tietenkin muuttua, sillä nyt annetusta luvasta aikoo valittaa ainakin kaivosyhtiö.

Potentiaalisia valittajia ovat myös kaivoksen lähialueen asukkaat. Sillä avin antama lupa tietää etenkin tänä vuonna pahaa lähivesille. Avi arvioi itsekin, että tämän vuoden sulfaattikuorma noussee huippuvuosien 2010–11 tasolle. Tuolloin lähijärvistä Salminen ja Kivijärvi suolaantuivat pahasti, eivätkä ole siitä toipuneet.

Eivätkä lähivuosina toivukaan. Avin luvan nojalla tänä vuonna kuormitus nousee 24 000 sulfaattitonniin. Tästä puolet on jo vesistössä. Ensi vuonna Talvivaara saa laskea vielä 12 000 tonnia. Avi arvioi, ettei lähivesien – Salmisen, Kivijärven, Kalliojoen ja -järven sekä Lumijoen tila merkittävästi huonone.

Sen sijaan Oulujoen vesistön ja Vuoksen vesistön ensimmäisten suurten järvien tila heikkenee, kun pienten lähijärvien sulfaatti- ja metallipitoinen vesi työntyy vesistössä alaspäin. Avi arvioi, että tänä vuonna etenkin Jormasjärven eteleosan ja Laakajärven pohjoisosan syvänteet kärsivät.

Avin perustelu suurien sulfaattipäästöjen sallimiselle on se, että kaivoksen on päästävä tietystä osasta vettään eroon ympäristöturvallisuuden vuoksi. Mutta kaikkea haluamaansa se ei saa juoksuttaa. Eikä myöskään pitää jätevettä enää kipsisakka-altaissa ja hätäpadoissa.

Avi vaatii, että kaivosyhtiö pitää kaivosalueen vedet erossa toisistaan. Tähän kaivosyhtiön uusi vesienhallintajohtaja Maija Vidqvist kertoi myös Vihreän Langan haastattelussa pyrkivänsä.

Kaivospiirin puhtaat sulamis- ja valumavedet pitää pitää erillään saastuneista alueista ja vesistä. Jos tässä onnistutaan, nämä vedet voi laskea ympäristöön. Näitä vesiä ei lasketa kaivoksen kiintiöihin.

Prosessivedet ja kaivosalueella eri tavoin saastuvat vedet pitää taas käsitellä, jonka jälkeen ne voidaan laskea vesistöön. Metallitehtaan prosessista avi haluaa nykyistä suljetumman: Siitä ylijäävät vedet pitää käyttää uudestaan ensisijiaisesti liuoskierrossa.

Avi määrää, että Talvivaaran on tehtävä jätevedelle kunnolliset altaat kaivosalueelle. Siis sellaiset, joissa on pohja kalliota tai tiivistettyä moreenia ja joiden padot on tehty patoturvallisuusmääräysten mukaan. Näissä saa säilyttää vain käsiteltyä jätevettä.

Surullisenkuuluisat kipsisakka-altaat on tyhjennettävä jätevedestä lokakuun loppuun mennessä ja Kortelammen vedet on käsiteltävä vuoden loppuun mennessä. Avi vaatii myös, että kaivoksen on vihdoinkin toimitettava kattava vesienhallintasuunnitelma, jollaista sillä ei ole ollut missään vaiheessa.

Avin päätöksen perusteluissa tuodaan selvästi ilmi, ettei lupaviranomainen katso kaivosyhtiön toimineen alkuperäisen ympäristöluvan mukaan. Esimerkiksi kaivoksen vesitase on ollut aivan muuta kuin yhtiö ilmoitti. Talvivaara oli nimittäin huolissaan ennen kaikkea veden riittävyydestä.

Kaivosyhtiö sai luvan valtavaan 35 miljoonan kuution vedenottomäärään. Kasaliuotuksen haihdunta siis arvioitiin moninkertaisesti yläkanttiin.

Siinä mielessä on hyvin ymmärrettävää, että luvittaja vaatii yhtiön toimittavan viimeistään heinäkuun alussa raportti siitä, miten kasaliuotus saadaan toimimaan ja haihdunta riittävän suureksi. Avi myös määrää, että liuotuksen toimivuutta pitää seurata ja siitä raportoida viranomaisille.

Aluehallintoviraston vesilupa on väistämättä nahkapäätös: Se sallii sulfaattijäteveden massiivisen juoksutuksen, muttei toisaalta siinä mitassa kuin kaivosyhtiö haluaisi. Jos päätös toimii kuten tarkoitettu, se pakottaa Talvivaaran ottamaan jätevesitilanteen hallintaansa ja laskemaan päästönsä selvästi nykyistä pienemmälle tasolle.

Töitä on paljon ja puolitoista vuotta lyhyt aika suurille muutoksille.

Lue myös laaja Talvivaara-reportaasi tänään ilmestyneestä Vihreästä Langasta. Näköislehden voi ostaa hintaan 1,90 euroa Lehtiluukusta.

kaivosteollisuus  jätevedet  talvivaara 

Tweet