Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
24.2.2009 9.54
Liikenne- ja viestintäministeriö ja sähköisiä oikeuksia puolustava Effi ovat julkaiseet omat vastauksensa yleisimpiin Lex Nokiasta esitettyihin kysymyksiin. Vertaa vastauksia!
Liikenne- ja viestintäministeriö: ”Voimassa oleva, vuodelta 2004 peräisin oleva, laki antaa yhteisötilaajille mahdollisuuden käsitellä tunnistamistietoja. Laki on ollut liian tulkinnanvarainen, eli laissa ei siis ole tarpeeksi selvästi säädetty kaikista asioista.”
Effi: ”Voimassa oleva, vuodelta 2004 peräisin oleva, laki rajaa yhteisötilaajien mahdollisuudet käyttäjien viesteihin puuttumiseen virusten, roskapostin ja vastaavien uhkien ja väärinkäytösten torjumiseen. Uusi laki lisää listaan yrityssalaisuudet ja jopa viestintäpalvelujen ohjeiden vastaisen käytön, jotka jäävät lopulta yrityksen itsensä määriteltäviksi.”
LVM: ”Tunnistamistietojen käyttömahdollisuutta rajataan ja tiukennetaan. Kaikkien osapuolten erityisesti työntekijöiden oikeusturva paranee. Työntekijäjärjestöt ovat olleet valmistelemassa esitystä ja yksimielisesti tukevat sitä. Luvattoman käytön tulee aiheuttaa vakavaa haittaa tai yrityssalaisuuksien tulee olla merkittäviä ennen kuin lain sallimat mahdollisuudet voi ottaa käyttöön. Työnantajilla ja yhteisöillä ei ole uudenkaan lain myötä oikeutta missään tilanteessa lukea ihmisten sähköpostiviestejä.”
Effi: ”Tunnistamistietojen käyttömahdollisuutta laajennetaan, ja lain piirissä on kaikki verkkoliikenne. Sähköpostin lisäksi tähän kuuluvat mm. pikaviestimet, internet-puhelut ja tiedonsiirtopalvelut. Erityisesti työntekijöiden oikeusturva heikkenee, koska laki jättää valtavasti tulkinnanvaraa niin sen suhteen mitä yhteisötilaaja voi seurata, kuin senkin suhteen mitä toimia seurannan aloittaminen edellyttää.”
LVM: ”Ei anneta. Kyseessä on aivan erilaiset valtuudet. Yritys ja yhteisötilaaja hallinnoi viestintäjärjestelmiään samalla tavalla kuin kiinteistöään ja huonetilojaan. Näihin ei ulkopuolisella, ei edes poliisilla, ole pääsyä ilman yhteisötilaajan suostumusta tai tuomioistuimen päätöstä.”
Effi: ”Kyllä annetaan, sillä kyseessä on aivan erilaiset valtuudet. Vaikka yritys ja yhteisötilaaja hallinnoi viestintäjärjestelmiään samalla tavalla kuin kiinteistöään ja huonetilojaan, antaa uusi laki mahdollisuuden puuttua käyttäjän yksityisyyteen. Kulunvalvonnan laajentaminen vastaavalla tavalla voisi tarkoittaa jo ministeritasollakin mainostettua riisuutumista turvatarkastuksissa. Yksityisen viestinnän tietoihin ei edes poliisilla ole pääsyä ilman yhteisötilaajan suostumusta tai tuomioistuimen päätöstä, kun taas organisaatioille se halutaan sallia ilmoitusluontoisella toimenpiteellä.”
LVM: ”Olemassa olevan lain epäkohdat jäävät voimaan. Hallituksen esityksellä on haluttu parantaa käyttäjien ja yhteisötilaajien tietohallintohenkilökunnan oikeusturvaa mm. tiukentamalla ja rajaamalla mahdollisuutta tunnistamistietojen seurantaan. Nämä tavoitteet jäävät täysin toteutumatta, jos lakiesitystä ei hyväksytä.”
Effi: ”Olemassa olevan lain epäkohdat jäävät voimaan, mutta perusoikeudet säilyvät. Hallituksen esityksellä on haluttu lisätä yhteisötilaajien valvontakeinoja laajentamalla tunnistamistietojen seurantamahdollisuuksia. Nämä tavoitteet jäävät toteutumatta vaikka lakiehdotus hyväksyttäisiin, sillä tunnistetiedot ovat täysin tehoton keino yrityssalaisuuksien vuotamisen estämiseksi. Lain hyväksyminen johtaisi siis vain perusoikeuksien heikkenemiseen.
Toisaalta, jos lakiesitystä ei hyväksytä, voimme jatkossakin luottaa siihen, että sähköpostiviestintää kohdellaan yhtä luottamuksellisesti kuin perinteistä kirje- ja puhelinviestintääkin, eikä rehellisen kansalaisen tarvitse olla huolissaan siitä että hänen viestintäänsä jatkuvasti kohdistetaan urkintaa, niin kotona, koulussa kuin työpaikallakin.”
Lue kaikki kysymykset ja vastaukset liikenne- ja viestintäministeriön ja Effin sivuilta.
Tweet