Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Kuvakaappaus / Saneerausohjelmaehdotus
Osa vaatimuksista. Saneerausehdotukseen on kerätty lähiseudun asukkaiden esittämiä korvausvaatimuksia.
Velkasaneeraus päästäisi Talvivaaran vahingonkorvauksista: lähiseudun asukkaille pikkuhiluja
2.10.2014 11.05
Talvivaaran kaivoksen lähiseudun asukkaat ovat esittäneet yli 250 korvausvaatimusta kaivoksen aiheuttamista vahingoista. Jos kaivosyhtiölle ja sen tytäryhtiölle ehdotettu velkasaneerausohjelma toteutuu, vahingonkorvauksista maksettaisiin vain sadasosa. Velkasaneerausohjelma myös mitätöisi Talvivaaralle ympäristörikosoikeudenkäynnistä tulevat sakot.
Asianajaja Pekka Jaatisen laatimassa velkasaneerausohjelmassa ehdotetaan, että ennen velkasaneerauksen alkua syntyneiden vesistöpäästöjen mahdollisia vahingonkorvauksia käsitellään kaivostoiminnasta vastaavan tytäryhtiön Talvivaara Sotkamon saneerausvelkana, joista on tarkoitus maksaa vain prosentti.
Tarkoittaisiko tämä, että mahdollisista vahingonkorvauksista maksettaisiin vain sadasosa?
"Sitähän se tarkoittaisi. Yrityssaneerauslain lähtökohta on, että sellaista velkaa, joka on olennaisilta perusteiltaan syntynyt ennen saneerausmenettelyn jättämistä, pidetään saneerausvelkana. Lain mukaan näin on, vaikka seuraamus määrättäisiinkin myöhemmin", Jaatinen sanoo Vihreälle Langalle.
Talvivaaran kaivososakeyhtiö ja sen tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo hakeutuivat velkasaneeraukseen marraskuun puolivälissä viime vuonna. Kaikki korvaukset, joita saataisiin mahdollisesti ennen 15. marraskuuta sattuneista ympäristövahingoista, muutettaisiin ehdotuksen mukaan saneerausvelaksi.
Korvausten muuttaminen saneerausvelaksi ei koskisi 2013 marraskuun puolivälin jälkeen mahdollisesti tapahtuneista tai tapahtuvista vahingoista tulevia korvauksia.
Jaatisen mukaan osa vaatimuksista voi koskea jatkuvaa vahinkoa. Rajan vetäminen marraskuun 2013 puoliväliin voi olla vaikeaa. Silloin on hankalampi määritellä, onko vahingonkorvaus saneerausvelkaa vai uuden yhtiön täysimääräistä velkaa vai mahdollisesti molempia.
"Kysymys on vaikea. Osa kärsityistä vahingoista voi liittyä kaivoksen toimintaan, harjoitti sitä kuka tahansa", Jaatinen sanoo.
Jos saneeraus onnistuu, korvauksista käytäneen vielä katkeria kamppailuja. Monet lähialueen asukkaat vaativat korvausta muun muassa elinkeinotulon menetyksestä tai elinympäristön pilaantumisesta. Jää nähtäväksi, voidaanko tällaisen vahingon syntyminen rajata vuoden 2013 marraskuuta edeltävälle ajalle.
Jaatisen mukaan aluehallintovirastolle (avi) suunnattuja korvausvaatimuksia on kaikkiaan 253. Niistä vain 62:ssa on määritelty vaadittu korvaussumma. Jo tästä neljäsosastakin vaatimuksia kertyy yhteensä 7,5 miljoonan euron yhteissumma. Jaatinen ehdottaa, että avissa käsiteltävänä olevat korvausvaatimukset otetaan huomioon saneerausvelkana.
Jos näin käy, mahdollisista korvauksista maksetaan siis sadasosa.
Talvivaara on tähän saakka hyväksynyt oikeiksi vain muutamia korvausvaatimuksia, joiden yhteissumma on 2 000 euroa. Jaatisen saneerausehdotuksen mukaan yhtiö on kertonut todennäköisesti riitauttavansa aluehallintoviraston mahdollisesti langettamat korvaukset.
Jaatisen ehdotuksessa Metsähallituksen noin 8,5 miljoonan euron vahingonkorvausvaatimus on merkitty riidanalaiseksi velaksi, eikä sen maksuun oteta kantaa.
Kaivosyhtiötä odottavasta ympäristörikosoikeudenkäynnistä ehdotuksessa on huomioitu syyttäjän Talvivaaralle vaatima yhteisösakko. Yhteisösakko voi selvittäjän mukaan olla korkeintaan 850 000 euroa. Velkasaneerauksen kannalta määrällä ei ole juuri väliä, sillä mahdollinen sakko on merkitty viimesijaiseksi velaksi, jota ei makseta lainkaan.
"Jos maksu määrätään teosta, joka on tehty ennen 15. marraskuuta 2013, se on suoraan lain nojalla viimesijaista velkaa, oli kyseessä konkurssi tai velkasaneeraus. Viimesijaisesta velasta taas ei saa maksaa mitään, jos muita velkoja ei pystytä hoitamaan täysimääräisinä", Jaatinen sanoo.
Konkurssitilanteessa asukkaiden korvausvaatimuksille voisi käydä vielä kehnommin kuin saneerauksessa: Jaatinen arvioi ehdotuksessaan, ettei kaivoksen konkurssipesästä saataisi irti läheskään tarpeeksi rahaa toiminnan alasajon kulujen peittämiseen. Näin velkojille ei jäisi mitään jaettavaa.
Konkurssi on vielä mahdollinen vaihtoehto, sillä Talvivaaran velkasaneeraukselta puuttuu toistaiseksi rahoitus. Aikaa rahoituksen hankkimiselle on joulukuun alkuun. Velkasaneerausohjelman hyväksyy lopullisesti Espoon käräjäoikeus.
Näyttää siis siltä, että kaivoksesta kärsineille on tarjolla vain huono tai hyvin huono vaihtoehto.
kaivosteollisuus talvivaara oikeusprosessi
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
