www.ely-keskus.fi/fi/elykeskukset/kainuunely

Valvoja: Talvivaaran patoturvallisuus heikko – SLL vaatii pelastusviranomaisia johtoon

12.4.2013 11.21

Sammeli Heikkinen

Talvivaaran jätevesivaatimukset saavat tukea kaivoksen valvojalta, Kainuun ely-keskukselta. Ely-keskus kehottaa torstaisessa lausunnossaan Vaasan hallinto-oikeutta muuttamaan päätöstään niin, että kaivosyhtiö saa laskea enemmän käsiteltyä jätevettä luontoon.

Suomen luonnonsuojeluliitossa elyn kannasta on raivostuttu. Liitto vaatiikin nyt, että Talvivaaran kaivoksen valvonta siirretään elyn käsistä pelastusviranomaisille. Liiton mielestä kaivoksella on elyn antaman lausunnon mukaan käsissä hätätilanne.

Ely-keskuksen lausunto antaa nimittäin varsin synkän kuvan Talvivaaran patoturvallisuudesta. Jäljellä olevissa kipsisakka-altaissa on edelleen valtavat jätevesimassat. Ely-keskuksen mukaan riski uudesta vuodosta on olemassa, eikä sen sattuessa kaivoksen hätäisesti rakennettujen patojen kapasiteetti riitä.

Valvontaviranomaisen aiemmin viikolla antamiin tiedotteisiin verrattuna muutos on suuri. Tähän saakka ely on vakuuttanut – Talvivaaran antamien tietojen perusteella – että rikkoutuneesta kipsisakka-altaasta valuneet jätevedet mahtuvat kyllä kaivoksen niin sanottuihin varoaltaisiin.

Kaivosyhtiö on perustellut lisäjuoksutuksen tarvetta sillä, että hätäpatoihin tarvitaan varokapasiteetti muun muassa kevättulvan vuoksi.

Nyt ely-keskus kertoo hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa, että niin sanottu Kortelammen pato saattaa olla niin huonosti rakennettu, että siihen on jätettävä huomattava vara sitä täytettäessä.

Pato tehtiin hätätyönä edellisen kipsisakka-allasvuodon aikana marraskuussa. Sen jälkeen siitä on tullut oleellinen osa kaivoksen vesienhallintasysteemiä.

"Rakentamisen materiaalivaatimusten täyttymisestä ja laaduntarkkailusta ei ole täyttä varmuutta. (...) Moreeni saattoi osittain jäätyä tai ainakin se oli hyvin märkää tiivistämisen kannalta. Keväällä moreenin sulaessa se voi löysyttää padon rakennetta", ely-keskuksen lausunnossa todetaan.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa omassa lausunnossaan, että Kortelammen patoturvallisuuden valvonta kuuluu juuri Kainuun ely-keskukselle. Itse asiassa sen vastuulla on Suomen kaikkien kaivosten patoturvallisuus.

"Viranomainen (ely-keskus) on marraskuusta asti vastannut juuri tämän rakentamisen materiaalivaatimusten täyttymisestä ja laaduntarkkailusta. Luonnonsuojeluliiton mielestä Kainuun ELY-keskus ei ole enää tehtäviensä tasalla", liitto jyrähtää.

Luonnonsuojeluliitto vaatiikin, että Talvivaaran valvonta siirretään pelastusviranomaisille, eikä kaivoksen anneta juoksuttaa jätevettä luontoon hallinto-oikeuden päätöksen vastaisesti.

Ely-keskuksen mukaan kaivoksen eteläisellä jälkikäsittelyalueella oli ennen kipsisakka-altaan uutta vuotoa noin kolme miljoonaa kuutiota vettä. Tästä suurin osa hätäisesti rakennetun Kortelammen padon takana. Epäselvää on, kuinka paljon siihen vielä mahtuu. Elyn mukaan patoaltaan vedenpinta oli keskiviikkona vain puoli metriä alempana kuin riskiraja patoturvallisuuden kannalta.

Kipsisakka-altaasta vuoti viikon alkuun mennessä arviolta 300 – 400 000 kuutiota jätevettä, enimmäkseen Kortelammen patoon. Keskiviikkoon mennessä Kortelammen pinta oli noussut noin 35 senttiä vuotoa edeltävästä tilanteesta.

Näin näyttäisi, että karkeasti laskien 100 000 kuutiota nostaa hätäaltaan vedenpintaa kymmenen senttiä. Siten altaassa olisi tilaa korkeintaan puolelle miljoonalle kuutiolle vettä ennen riskirajaa. Mutta kuten ely-keskus toteaa, tarkkaa tietoa Kortelammen vapaasta tilavuudesta ei ole.

Pelkästään sulavista lumista tulee kaivosalueelle lisää vettä, mutta suurimman riskin aiheuttavat vielä ehjänä pysyneet kipsisakka-altaat. Niiden rakenteet ovat nimittäin voineet vahingoittua aiempien vuotojen yhteydessä.

Niiden sisältämän jäteveden määrästä ely-keskuksella ei näytä olevan ajantasaista tietoa, sillä lausunnossa viitataan helmikuun tilanteeseen. Tuolloin kipsisakka-altaissa oli yhteensä kolme miljoonaa kuutiota jätevettä. Tästä määrästä sitten tällä viikolla korkeintaan 400 000 kuutiota valui muualle.

Sen lisäksi kaivosyhtiö on pumpannut käsiteltyä jätevettä luontoon ainakin puoli miljoonaa kuutiota ennen uutta onnettomuutta. Ilmeisesti tämä vesi on pumpattu lähinnä avolouhoksesta, jossa sielläkin oli helmikuussa vielä lähes kaksi miljoonaa kuutiota vettä. Nyt kaivosyhtiö pumppaa kipsisakka-altaiden vettä avolouhokseen.

Kainun elyn mukaan on kuitenkin selvää, ettei niin sanotuissa varoaltaissa ole riittävästi tilaa, jos kipsisakka-altaat alkavat vuotaa.

Talvivaaran vesienhallinta on sekava palapeli, josta on kovin hankalaa ottaa selvää. Varmaa on se, että jätevettä on kaivosalueella valtavasti ja se estää tällä hetkellä kaivoksen louhimisen. Toimitusjohtaja Pekka Perä vakuutti taannoin STT:lle (Kalevan sivulla), että kaivoksen vesisotku on hallinnassa. Hän arvioi alueella olevan noin neljä miljoonaa kuutiota ylimääräistä vettä.

Tämä vaikuttaa reippaasti alakanttiin vedetyltä. Pelkästään kipsisakka-altaissa ja Kortelammessa on elyn tietojen perusteella enemmän jätevettä.

Ei siis ihme, että kaivosyhtiö käyttää kipsisakka-altaan vuotoa syynä laskea mahdollisimman paljon jätevettä kaivokselta ympäristöön. Kainuun elyn huoli patojen kestävyydestä on varmasti ajankohtainen, sillä uusi vuoto käytännön heikoiksi todistamissa kipsisakka-altaissa voisi johtaa viime marraskuisen kaltaiseen katastrofiin.

Luonnonsuojeluliiton mielestä oikea ratkaisu tilanteeseen ei ole Talvivaaran tällä hetkellä toteuttama ja Kainuun elyn kannattama tapa laskea mahdollisimman paljon käsiteltyä jätevettä ympäristöön.

Luonnonsuojeluliitto katsoo, että Kortelammen hätäpadon kestävyys pitää varmistaa pumppaamalla ylimääräiset jätevedet avolouhokseen.

kaivosteollisuus  päästöt  talvivaara  viranomaiset 

Tweet