Marcus Q. Rhinelander

Valuivatko miljoonien kehitysyhteistyövarat hukkaan Pöyryn takia?

1.2.2013 13.03

Minttu-Maaria Partanen

Suomalaisen konsulttiyrityksen Pöyryn liiketoiminta ja Suomen maksama kehitysapu ovat ajautuneet ristiriitaan Laosissa Mekong-joen alueella.

Pöyry työskentelee yhteistyössä Laosin hallituksen kanssa, joka rakentaa parhaillaan suurpatoa Mekong-joen pääuomaan. Samaan aikaan Suomen kehitysapua virtaa hidastamaan padon rakennustöitä.

Xayaburi-pato on aiheuttanut paljon kuohuntaa alueella.

Mekong virtaa Kaakkois-Aasian halki ja tarjoaa ruuan ja toimeentulon miljoonille ihmisille. Tähän asti Mekongin alajuoksun pääuoma on säilynyt koskemattomana.

Erityisesti alajuoksun maat, Vietnam ja Kambodza, ovat huolissaan siitä, että pato muuttaa lopullisesti Mekongin ekologiaa. Pato uhkaa muun muassa joen vaelluskaloja ja tulviin perustuvaa riisin- ja kalanviljelyä.

Suomi tukee Mekongin aluetta laajasti kehitysyhteistyörahoista. Suomi on muun muassa suurin Mekongin jokikomission rahoittaja.

Jokikomissio on tärkein Mekongin vesienhallintaa käsittelevä elin, jossa alueen maat voivat neuvotella vedenkäytöstä.

Pääuoman patoja ei saisi rakentaa kuulematta kaikkia komission jäsenmaita. Xayaburin patoa pidetään ennakkonäytöksenä siitä, onko komissiolla toimivaltaa patokysymyksissä.

Laos on jatkanut Xayaburin rakennustöitä Thaimaan tuella, vaikka Kambodza ja Vietnam ovat vaatineet rakennustöiden keskeyttämistä lisäselvitysten ajaksi.

Pöyry suoritti Xayaburi-padon teknisen vertailun. Kansalaisjärjestöjen mielestä Pöyryn selvitystä käytettiin oikeuttamaan padon rakentaminen.

Selvityksen jälkeen Pöyry sai kahdeksan vuoden sopimuksen Laosin hallituksen teknisenä konsulttina. Se valvoo Xayaburi-padon rakennustöitä.

Ulkoministeriön Aasian ja Oseanian yksikön päällikkö Johan Schalin ei halua ottaa kantaa siihen, ovatko kehitysyhteistyövarat valuneet hukkaan Pöyryn takia. Suomi on tukenut jokikomissiota kaikkiaan 20 miljoonalla eurolla.

”Suomi on huolissaan padon vaikutuksista. Se on ongelmallinen hanke. Toisaalta sen todelliset vaikutukset nähdään vasta, kun pato on toiminnassa”, Schalin toteaa.

Schalin ei ota kantaa, ovatko jokikomission työn tulokset vastanneet kehitysavun panostuksia.

”Ymmärrän järjestöjen huolen siitä, että Xayaburin hanke on osoittanut heikkouksia jokikomission työssä”, Schalin sanoo.

Pöyry kieltäytyi antamasta haastattelua Vihreälle Langalle. Yritys huomautti sähköpostitse, että se toimii vain Laosin hallituksen teknisenä konsulttina eikä ole tehnyt esimerkiksi padon ympäristöselvitystä.

Pöyryn mukaan sen tekemät ehdotukset parantavat merkittävästi padon ympäristövaikutuksia. Tämän vuoksi se on voinut jatkaa mukana rakennushankkeessa.

Joukko kansalaisjärjestöjä, Suomesta muun muassa Siemenpuusäätiö ja Maan ystävät, kanteli Pöyryn toimista kesällä OECD:lle. Järjestöjen mielestä Pöyryn toimet ovat ristiriidassa OECD:n yritysvastuuperiaatteiden kanssa, joihin Suomi on sitoutunut.

Työ- ja elinkeinoministeriössä selvitetään, onko Pöyry toiminut OECD:n periaatteiden vastaisesti.

Myös ulkoministeriö valmistelee aiheesta virallista lausuntoa. Pöyry ilmoitti sähköpostivastauksessaan, että se pitää valitusta aiheettomana eikä sille löydy perusteita OECD:n ohjeista.

kehitysyhteistyö 

Tweet