Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Jäähyn paikka. Helsingin ortodoksisen Uspenskin katedraalin alla kuumenee pian monta datapyttyä.
25.9.2009 8.14
Helsingin Uspenskin katedraalin alla olevaan kallioluolaan tulee Euroopan ensimmäinen kaukojäähdytyksellä jäähtyvä palvelinkonesali.
Vaatekaapin kokoiset tietokonekaapit vievät paljon sähköä, tuottavat lämpöä ja ylikuumenevat helposti. Perinteisesti palvelimia jäähdytetään jäähdytyslaitteilla, mikä vie saman verran sähköä kuin itse palvelimen toiminta.
Kaukojäähdytyksessä palvelimien tuottama lämpö otetaan talteen ja pannaan kiertoon kaukolämpöverkkoon.
Luolan omistaa Helsingin Energia, joka vuokraa tilan ICT-palveluyritys Academicalle ja toimittaa sinne sähkönsyötön ja kaukojäähdytyksen.
”Tämä on aivan uusi palvelukonsepti palvelinkeskuksille, jotka haluavat ottaa ympäristöasiat huomioon”, projektin kokonaistoteutuksesta vastaava Juha Sipilä Helsingin Energiasta sanoo.
Yksinkertaistetusti homma toimii niin, että kaukojäähdytysputkessa virtaa kylmää vettä, jonka koneet lämmittävät. Ulos tulee lämmintä vettä, jolla voidaan lämmittää vaikka omakotitaloja.
”Laskelmat tarkentuvat syksyn aikana, mutta jo nyt voi sanoa, että yksi konesali lämmittää suunnilleen yhden omakotitaloalueen”, Sipilä kertoo.
Palvelimet tulevat Helsingin kauppatorin kupeessa sijaitsevan Uspenskin katedraalin alapuolelle vuodenvaihteessa.
Helsingin Energia käyttää kaukojäähdytysenergian tuottamiseen kylmää merivettä. Kun meriveden lämpötila on +8 tai enemmän, jäähdytyksessä hyödynnetään puhdistettua jätevettä sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannosta kesäisin ylijäävää lämpöä.
”Kaukojäähdytys on sähköllä toimivaa jäähdytystä viisi kertaa energiatehokkaampaa, ja päästöt ovat murto-osa siitä”, kaukojäähdytyksen johtaja Niko Wirgentius Helsingin Energiasta sanoo.
Sähköllä toimivassa jäähdytysjärjestelmässä käytetään myös ympäristölle haitallisia HCFC-yhdisteitä.
Hukkalämpöä hyödynnetään Helsingissä myös Sörnäisissä Katri Valan puiston alla olevassa maailman suurimmassa lämpöpumppulaitoksessa, joka valmistui vuonna 2006. Sieltä lämpö siirtyy kaukolämpöverkkoon.
Juha Sipilän mukaan yhteistyö Academican kanssa on vasta päänavaus.
”Kartoitan koko ajan Helsingin kantakaupungin kohteita, joihin voisi rakentaa lisää tällaisia kaukojäähdytettyjä konesaleja”, hän sanoo.
energiatehokkuus 
Tweet