RKTL

Tämän takia Saimaan nieriää uhkasi troolaus: talouskalaa ei suojella

27.3.2013 12.43

Sammeli Heikkinen

Yksi Suomen uhanalaisimmista eläimistä, äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu Saimaan nieriä, sai viikon alussa aikalisän. Yle kertoi eilen tiistaina, että nieriän suojelualueelle troolaamaan pyrkinyt kalastaja perääntyi vaatimuksistaan.

Vaikea tilanne syntyi, koska nieriää ei ole suojeltu. Suomessa kaloilla, joilla on taloudellista merkitystä, ei ole luonnonsuojelulain suojaa. Kalastusta säätelee valtakunnallisesti vain vanhentunut kalastuslaki. Sen vuoksi nieriän kohtalosta on väännetty paikallisesti, kalastusaluetasolla.

Saimaan nieriän viimeinen luonnonkanta elää Kuolimossa, karussa järvessä Savitaipaleen luoteispuolella.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Rktl:n Joensuun toimipisteessä työskentelevän erikoistutkija Jorma Piirosen mukaan Kuolimolla on työskennelty nieriäkannan pelastamiseksi jo 1960-luvulta.

Järven selän nieriäsyvänteet kattava 520 hehtaarin rauhoituspiiri perustettiin 1991. Siitä lähtien kaikki kalastus lukuunottamatta muikun talviaikaista ammattinuottausta on ollut Kuolimon Isoselällä kielletty.

Piirosen mukaan rauhoitusalue on ollut nieriälle erittäin tärkeä ja pieni kanta on osoittanut merkkejä elpymisestä. Kuolimon kalastusalue päätti 2010 jatkaa rauhoituspiirin voimassaoloa vuoden 2015 loppuun.

Eräs ammattikalastaja kuitenkin vaati, että ammattimainen kalastus, siis käytännössä muikun troolaaminen, pitää sallia rauhoitusalueella myös kesäaikaan. Ristiriitaisesta päätöksenteosta seurasi roppakaupalla valituksia.
Ammattikalastajan valitus meni lopulta osittain läpi korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Oikeus ei ottanut kantaa kalastukseen, mutta sen mukaan päätöksenteossa oli tapahtunut virhe.

Maaliskuun puolivälissä kalastusalue tiedotti hyväksyneensä valituksen kokouksessaan helmikuussa. Näin rauhoitusalue sai taas lainvoiman.

Sen vuoksi ruhoitusaluetta uhkasi kuitenkin kesäinen muikuntroolaus, joka olisi vaarantanut nieriäkannan paljon talvinuottausta pahemmin.

Tieto päätöksestä herätti närkästystä etenkin vapaa-ajankalastajissa. Uhanalaisia kalalajeja puolustanut Jasper Pääkkönen kirjoitti blogiinsa kärkevästi valituksen tehneestä kalastajasta.

Piirosen mielestä Kuolimon suojelutilanteesta on noussut kohtuuton kohina. Hän ymmärtää syyt kalastusalueen helmikuiseen päätökseen. Siten vältettiin tilanne, jossa rauhoitusalueen tilanne olisi jäänyt epäselväksi.
”Kun asia edellisen kerran meni kiistanalaiseksi 2010, lauma pilkkijöitä ryntäsi rauhoitusalueelle.”

Piironen muistuttaa, että valitus suojelualueesta koski menettelytapavirhettä. Rauhoitusalue ja ammattikalastus sen alueella tulee yleisen kokouksen käsittelyyn huhtikuun loppupuolella. Mutta nyt ammattikalastaja näyttää perääntyneen troolauspyrkimyksistään.

RKTL:n mukaan kaikki kalastus on riski äärimmäisen uhanalaiselle nieriälle. Kalastustavoissa on kuitenkin eroja. Talvinuottaaminen on Piirosen mukaan melko pieni riski nieriälle.

Sen sijaan kesäaikainen troolaus rauhoitusalueella on vaarallisempaa. Vaikka nieriä viihtyy syvänteiden viileässä vedessä, se voi käydä saalistamassa lämpimissä pintakerroksissa, jossa se voi joutua trooliin. Pitkäksi aikaa lämpimään veteen joutuminen on nieriälle haitallista, ja troolissa saalis usein puristuu niin tiiviiksi, että kalat kuolevat tai vahingoittuvat.

Kalastus on nieriälle tavallista suurempi riski, sillä sen on vältettävä vaarat 6–7-vuotiaaksi ennen kuin se tulee sukukypsäksi.

On epäselvää, voitaisiinko ammattikalastusta kieltää kokonaan. Kuolimon kalastusalueen isännöitsijä Antti Saramo kirjoittaa Järvilohi.fi-sivulla, että kalastuslaki määrää turvaamaan rauhoitusalueellakin ammattikalastuksen edut ”riittävästi”.

Lainsäädännössä on aikanaan tehty jako talouskaloihin ja taloudellisesti merkityksettömiin kaloihin. Ensin mainittujen kannoista pitää huolta maa- ja metsätalousministeriö ja jälkimmäisten ympäristöministeriö.
Ainoa tapa suojella talouskaloiksi merkittyjä äärimmäisen uhanalaisia lajeja – Saimaan nieriää, meritaimenta, järvilohta ja meriharjusta – on nimenomaan kalastuslaki.

Piironen muistuttaa, että Saimaan nieriä elää aivan elinolojensa äärirajalla. Ilmaston ja vesistöjen lämpeneminen ajavat sen ahtaalle. Huonolla tuurilla täysrauhoituskaan ei pelasta sitä.

”Uskon, että lisääntyvä kanta voidaan pelastaa. Tosin en tiedä, vahvistuuko se ikinä pyynninkestäväksi. Ei varmasti ainakaan 20–30 vuoteen.”

suojelu  saimaan nieriä  uhanalaisuus 

Tweet