iStockphoto

Työryhmä pohtii, tehdäänkö Suposta Suomen NSA

28.11.2013 15.47

Juha Honkonen

Suojelupoliisi haluaa oikeuden valvoa suomalaisten tietoliikennettä. Asiaa pohtii sisäministeriön työryhmä, joka antaa esityksensä kesään mennessä.

Jos Supon toive toteutuu, se voisi saada samankaltaisia internetin valvonnan välineitä kuin on viime aikoina otsikoissa olleella Yhdysvaltojen Kansallisella turvallisuusvirastolla NSA:lla. Se seuraa ihmisten sähköposteja ja so­siaalisen median viestejä.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari perustelee uusia valtuuksia vastavakoilun ja terrorismin torjunnan kasvavalla tarpeella.

”Valtion turvallisuudesta vastaavana viranomaisena Suojelupoliisin on kyettävä tunnistamaan ja estämään ennalta myös kyberympäristössä tapahtuvia hankkeita ja rikoksia. Valvonnan tarkoitus on, että Suomi kykenee itse havaitsemaan Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvat kyberuhat”, Pelttari sanoo Vihreälle Langalle.

Ulkoministeriöön kohdistuneesta vakoilusta tiedon huhutaan tulleen Supolle Ruotsista. Suomen viranomaisilla ei Suojelupoliisin näkemyksen mukaan ole riittävää kykyä valvoa tietoverkkoja.

”Valvonta tulisi antaa Suomessa sen viranomaisen hoidettavaksi, jolla on siihen parhaat valmiudet. Suojelupoliisilla ei tällaista teknistä valmiutta tällä hetkellä ole”, Pelttari sanoo.

Valvojaksi on muitakin ehdokkaita kuten Puolustusvoimien signaalitiedustelua harjoittava Viestikoelaitos. Ruotsissa armeijan radiotiedustelulla FRA:lla on lupa seurata maan rajat ylittävää viestiliikennettä.

Kansalaisten oikeuksia internetissä valvova Electronic Frontier Finland vastustaa ajatusta, että valvontaoikeudet niputetaan yhteen.

”Kun puhutaan valtioiden välisestä vakoilusta, siihen pitää olla esimerkiksi Puolustusvoimilla riittävät valtuudet puuttua. Sitä ei saa kuitenkaan sotkea sen kanssa, miten poliisi valvoo tavallisia kansalaisia”, yhdistyksen puheenjohtaja Timo Karjalainen sanoo.

Miten kansalaisten sananvapaus turvataan, jos uudet valvontaoikeudet myönnetään?

”Itse asiassa se, että Suomi kykenee tehokkaasti havaitsemaan verkkoliikenteeseensä kohdistuvat uhat, turvaisi jo sinänsä kansalaisten perusoikeuksia ja sananvapautta. Mahdollisessa asiaa koskevassa lainsäädännössä tulisi tarkasti huomioida yksilön suoja ja perusoikeudet”, Pelttari vastaa.

Hänen mukaansa nykyinen pakkokeinolaki ei riitä, sillä se säätelee tiedonhankintaa jo tehdyn rikoksen selvittämiseksi eli rikoksen tapahtumisen jälkeen käytettäviä pakkokeinoja. Poliisilaki taas antaa mahdollisuuden tiedonhankintaan ennalta estävässä tarkoituksessa, mutta silloinkin täytyy perustellusti olettaa, että rikos on jo tekeillä.

Pelttarin mukaan Suomen lainsäädäntö poikkeaa havainnoivan verkkovalvonnan osalta esimerkiksi muista Pohjoismaista.

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki J. Kasvi (vihr) muistuttaa, että valvontaan sisältyy aina suuri riski.

”Seurantajärjestelmät ovat yhtä luotettavia kuin niitä käyttävät ihmiset. Viimeistään Snowden ja Manning ovat todistaneet tämän vuotamalla Yhdysvaltojen viranomaisten salaisista salaisimpia tietoja”, Kasvi sanoo.

Suojelupoliisin asemaa pohtivaa työryhmää johtaa oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö Kimmo Hakonen. Samalla selvitetään, olisiko Supolle tarpeen perustaa parlamentaarinen valvontaelin. Pelttari ei sellaista vastusta.

digioikeudet  poliisi  valvonta  vakoilu 

Tweet