Mikael Ahlfors

Turvapaikkajonot kiristävät tunnelmaa kunnissa

4.9.2009 8.24

Laura J. Rantanen

Päätöstä jopa vuoden ilman kotoutusta odottelevat turvapaikanhakijat ja pikavauhdilla perustetut vastaanottokeskukset ovat tulenarka yhdistelmä.

Suomeen odotetaan tänä vuonna yli 5 000:ta turvapaikanhakijaa, mikä on tuhat enemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2007 hakijoita oli 1 700.

Hakemustulva on johtanut siihen, että turvapaikkaa hakeva saattaa joutua odottamaan oleskelulupapäätöstä jopa vuoden. Päätöstä odotellessa turvapaikanhakija asuu vastaanottokeskuksessa, eikä hän ole oikeutettu Suomeen sopeutumista edistävään kotouttamiseen.

Käytännössä turvapaikanhakijoiden opettaminen suomalaisen yhteiskunnan tavoille jää vastaanottokeskuksen henkilökunnan vastuulle.

Sisäasiainministeriö etsii kuumeisesti uusia vastaanottokeskuspaikkoja, joihin kasvaneet hakijajoukot asuttaa. Se on tehnyt täksi vuodeksi sopimuksen Suomen punaisen ristin kanssa 2 000 uuden vastaanottokeskuspaikan järjestämisestä.

Viime maaliskuussa SPR perusti uuden vastaanottokeskuksen Pohjois-Karjalassa sijaitsevaan Kontiolahden kuntaan muutaman päivän varoitusajalla, mikä nosti alkuperäisväestön niskakarvat pystyyn.

Kontiolahdella on jo ennestään kunnan omistama vastaanottokeskus.

SPR:n Kontioniemen vastaanottokeskus herätti kohua viime viikolla, kun sen kerrottiin sopineen paikallisen kyläyhdistyksen kanssa, että turvapaikanhakijat luopuvat läheisen palloilukentän käytöstä.

Sittemmin ”sopimus” osoittautui kyläyhdistyksen pakolaisvastaavan omaksi tuotokseksi, josta sekä SPR että kyläyhdistys sanoutuivat irti.

Vastaanottokeskuksen johtajan Ari Kurosen mukaan kuntalaisten ja turvapaikanhakijoiden yhteiselo ei kuitenkaan ole sujunut ongelmitta. Muualta tulleiden erilaiset tavat, kuten roskaaminen, närästävät monia. Keskuksen työntekijät yrittävät kuitenkin opastaa asukkaita.

”Saatamme kertoa, että suomalaisilla on pidempi keskusteluetäisyys kuin mihin he ehkä ovat tottuneet. Tai että suomalaiset eivät aina aitaa tonttejaan, mutta se ei tarkoita, että niille saa mennä. Toki kerromme myös, että roskat pitää kerätä”, Kuronen sanoo.

Maahanmuuttoasioista vastaavan sisäministeriön kansliapäällikön Ritva Viljasen mukaan turvapaikanhakijoita uhkaa syrjäytyminen, jos he asuvat pitkään vastaanottokeskuksessa.

”Vuosi on varsin pitkä aika, se on ongelma. Vastaanottokeskus ei ole tarkoitettu pysyvään asumiseen, siellä ei totu normaaliin suomalaiseen elämään”, Viljanen sanoo.

Hallituksen budjettiesityksessä turvapaikkapäätöksenteon eri vaiheisiin lisätään ensi vuonna henkilökuntaa. Maahanmuuttovirastoon ja poliisiin palkataan molempiiin 40 työntekijää lisää ja hallinto-oikeuteen 9.

”Käsittelyajat tulevat lyhenemään kuukausilla”, Viljanen arvioi.

maahanmuutto  ihmisoikeudet 

Tweet