SXC

Uusi vesilaki pudottaa pohjan keskustan tekoallashaaveilta

14.1.2010 14.55

Jukka Vahti

Hallituksen tänään torstaina hyväksymässä esityksessä uudeksi vesilaiksi lujitetaan Korkeimman hallinto-oikeuden KHO:n aiempaa kielteistä päätöstä Vuotoksen tekoaltaan rakentamisesta.

Lakiesitys siis sisältää niin sanotun Vuotos-pykälän, joka tarkoittaa luvanmyöntämisestettä huomattavan haitallisten vaikutusten aiheuttamisesta. Hallituspuolueista vihreät on puolustanut pykälää hallitusneuvotteluista alkaen.

Erityisesti keskustalaiset ovat toistuvasti nostaneet Vuotoksen ja Kollajan tekoallashankkeet uudelleen esille julkiseen keskusteluun.

"Millään lailla ei voida poistaa poliittisia intohimoja altaiden rakentamiseen sielläkin, missä ne eivät ole ympäristön kannalta hyväksyttäviä. Tällä saadaan kuitenkin selvyys siihen, että politiikka ei kävele ehdottomien luvanmyöntämisedellytysten ylitse", oikeusministeri Tuija Brax sanoi torstaina Vihreälle Langalle.

Vesilakiesityksen mukaan hallitus voi vastedes antaa lausunnon yhteiskunnallisesti erityisen merkittävistä hankkeista, mutta lausunto ei sido lupaviranomaisia.

Uutta vesilakia on valmisteltu peräti kymmenen vuotta. Brax luonnehtikin torstaita lakiesityksen valmistumisen vuoksi suomalaisen ympäristölainsäädännön kannalta "historialliseksi päiväksi". Nykyinen vesilaki tuli voimaan 1962.

Hänen mukaansa uusi laki paitsi parantaa vesiensuojelua, myös helpottaa lailliseksi todettujen rakennushankkeiden toteuttamista. Brax muistutti, että nykyaikainen vesilainsäädäntö tulee vastedes entistäkin tärkeämmäksi.

"Täytyy muistaa, että päivä päivältä puhdas vesi tulee entistäkin arvokkaammaksi. Virtaavan veden ja vesiympäristön suojelun merkityksestä on viime vuosien aikana saatu paljon lisätietoa, ja se on itse asiassa vielä tärkeämpää kuin kymmenen vuotta sitten ehkä ajateltiin", Brax sanoi.

Vesilaki on tarkoitus saada käsiteltyä eduskunnassa vielä tämän vaalikauden aikana.

Tweet