SXC

Teollisuus kävi epätoivoiseen taistoon rikkidirektiiviä vastaan

26.10.2011 9.28

Lasse Leipola

Teollisuuden etujärjestöt marssittivat eilen tiistaina johtohenkilöitään eduskuntaan vakuuttamaan tiedotusvälineitä ja paikalle saapuneita kansanedustajia siitä, että EU:n kaavailema rikkidirektiivi on ”uhka suomalaiselle työlle ja hyvinvoinnille”.

Teknologia-, kemian- ja metsäteollisuuden etujärjestöjen toimitusjohtajien esittämän arvion mukaan direktiivi, joka rajoittaa terveydelle haitallisia laivojen rikkipäästöjä Itämerellä vuoden 2015 alusta, uhkaa vientiteollisuudessa jopa 24 000 työpaikkaa.

Kustannuksia aiheuttaa joko vähärikkiseen polttoaineeseen siirtyminen tai uuden teknologian käyttöönotto, kuten rikkipesurien asentaminen nykyisiin laivoihin tai vanhan aluskannan korvaaminen nestemäistä maakaasua käyttävillä laivoilla.

Vaikutusten arvioiminen on kuitenkin hyvin vaikeaa ja esitetyt kustannusarviot liikkuvat 200 miljoonan ja 1,2 miljardin euron välillä. Muun muassa parlamentissa direktiivin esittelystä vastaava euroedustaja Satu Hassi (vihr) arvioi syyskuussa blogissaan, että monet esitetyt kustannusarviot ovat olleet liioiteltuja.

Samalla linjalla oli myös eilisessä tilaisuudessa puheenvuoron käyttänyt kansanedustaja Anni Sinnemäki (vihr).

”Uskon, että kustannukset jäävät arvioitua vähäisemmiksi, sillä laskelmat perustuvat nykyiseen hintatasoon”, Sinnemäki sanoi.

Hän uskoo, että vähärikkisen polttoaineen ja puhtaamman teknologian käyttöönotto kasvattaa alan markkinoita ja laskee hintoja.

Teollisuus on toivonut muun muassa pidempää siirtymäaikaa, jotta uutta teknologiaa ehdittäisiin ottaa käyttöön. Esimerkiksi rikkipesureita on vasta vähän laivakäytössä, eikä niitä voida ylipäätään asentaa kaikkiin aluksiin. Teollisuus vetoaa myös jäsenmaiden väliseen tasa-arvoon, sillä Itä- ja Pohjanmerta lukuunottamatta tiukemmat rikkisäädökset tulevat EU:n merialueilla voimaan vasta vuosina 2020–2025.

Direktiivin kaatuminen on kuitenkin epätodennäköistä, sillä Suomen lisäksi vain Ruotsi on kritisoinut sitä. Monet EU-maat saavat direktiivistä suhteellista kilpailuetua, kun varsinkin Suomen vientiteollisuuden logistiikkakustannuksen nousevat.

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas) arvioikin omassa puheenvuorossaan, että nyt on jo liian myöhäistä saada direktiiviä pysäytettyä. Hänen mukaansa nyt olisikin syytä keskittyä lieventäviin toimenpiteisiin, joita komissio on jo luvannut.

Direktiivi perustuu kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n päätökseen vuodelta 2008. Kansainvälisesti jo tuolloin sovitut rajoitukset astuvatkin voimaan riippumatta siitä, mitä EU:n direktiivin kanssa käy.

IMO:n kautta Suomen on mahdollista saada rikkirajoitus kumottua omien aluevesiensä osalta, mutta tällä olisi viennin kannalta vain vähäiset vaikutukset.

Juttua on päivitetty 27. lokakuuta.

päästöt  laivaliikenne  rikkidirektiivi 

Tweet