Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Emilia Pippola ja Fortum
Tekeekö ydinvoima yllätyspaluun eduskuntaan? Vain jos...
1.11.2012 13.55
Nykyinen eduskunta voi päästä äänestämään ydinvoimasta. Näin käy, jos Fortum lähtee mukaan Fennovoiman hankkeeseen, ja hanke siirretään Loviisaan. Asia taas siirtyy seuraavalle kaudelle, jos Fortum hakee omaa lupaa uuden ydinvoimalan rakentamiseen.
Saksalaisen Eonin vetäytyminen Fennovoiman ydinvoimalasta jätti hankkeeseen 34 prosentin aukon. Eonin lisäksi omistuksistaan haluavat eroon S-ryhmä, Atria sekä energiayhtiöt Leppäkosken Sähkö, Lankosken Sähkö, Outokummun Energia ja kaivosyhtiö Omya.
Energia-alan asiantuntijat ovat povanneet Fennovoiman pelastajaksi Fortumia. Yhtiö ei ole halunnut kommentoida spekulaatioita.
Fortumin kiinnostusta heikentää se, että Fennovoimalle myönnetty periaatelupa on sidottu Pyhäjoelle, jossa ei ole ydinvoimalalle tarvittavaa infrastruktuuria.
Fortumille järkevämpää olisi siirtää koko projekti Loviisaan, jossa on jo kahden ydinvoimalayksikön kokonaisuus. Valmis infrastruktuuri halventaisi ydinvoimalaa jopa miljardilla eurolla.
Fennovoiman oman arvion mukaan voimala maksaa 4–6 miljardia euroa. Arviota on pidetty liian matalana. Olkiluodon neljäs reaktori tulee maksamaan ainakin kuusi miljardia euroa.
Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n mukaan uudelle paikalle rakentaminen nostaa kuluja 20–40 prosenttia. Pyhäjoesta voi koitua miljardin lisälasku.
Jos voimala halutaan Loviisaan, joudutaanko Fennovoiman lupaprosessi käynnistämään uudelleen alusta?
”Käytännössä näin joudutaan tekemään”, sanoo teollisuusneuvos Herkko Plit työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies vakuutti lokakuussa YLE:n haastattelussa, ettei Fennovoimalle myönnetty periaatelupa ydinvoiman rakentamiseen mene uuteen hakuun, vaikka omistuspohjassa on tapahtunut muutoksia.
Samaa sanoo Herkko. Omistuspohjan vaihdos ei hänen mukaansa palauta lupaa eduskuntaan.
”Seuraava juridinen vaihe on rakennusluvan käsittely. Siinä tullaan seuraavaksi katsomaan mikä on yhtiön tilanne, rakenne ja omistaja sekä osaamispohja.”
Herkon mukaan rakennuslupa pitää jättää viiden vuoden sisällä. Jos näin ei tehdä, periaatepäätös raukeaa.
Talouselämän (26.10.) mukaan Fennovoiman saama valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2010 nojaa Sätelyturvakeskuksen turvallisuuslausuntoon, joka korostaa, että Eon tuo hankkeeseen vaadittavan turvallisuusosaamisen. Tällaista osaamista ei ole esimerkiksi työeläkevakuuttajilla kuten Varmalla ja Ilmarisella, joilla olisi tarpeeksi rahaa lähteä mukaan hankkeeseen.
Lisäksi Fennovoiman ideana on toimia Mankala -periaatteella eli tuottaa sähköä omakustannehintaan omistajilleen.
Onko Fortumille siis enää vaihtoehtoja? Sillä olisi sekä rahaa että ydinosaamista. Lisäksi Fortumin tuottamilla ydinjätteillä on pääsy loppusijoitusluolaan Eurajoen Onkaloon.
Jos Fortum lähtee mukaan Fennovoiman hankkeeseen ja haluaa siirtää voimalan Loviisaan, Fortum joutuu hakemaan eduskunnasta uuden periaatepäätöksen. Uusi periaatepäätös tarvitaan myös silloin, jos Fennovoiman lupa kaatuu ja Fortum hakee lupaa omalle voimalalleen.
Uutta periaatepäätöstä ei tarvita, jos Fortum lähtee mukaan Fennovoiman hankkeeseen, ja voimala rakennetaan Simoon tai Pyhäjoelle.
Miten käy, jos eduskunta pääsee päättämään tällä kaudella vielä ydinvoimalan periaatepäätöksestä?
Ydinvoimalupia puolusti viimeksi yhtenäisenä vain kokoomus. Demareissa lupia vastusti noin kolmannes.
Keskustalle edellinen Fennovoiman lupa myytiin aluepolitiikalla, kun sijoituspaikkavaihtoehtoina olivat Simo ja Pyhäjoki Pohjois-Suomessa. Vastaan äänesti silloinkin kolmannes eduskuntaryhmästä. Aluepolitiikkaperustelu ei tällä kertaa päde, jos voimala rakennetaan Loviisaan.
Perussuomalaisia ydinvoimakysymys jakaa. TVO:n ja Fennovoiman luvista päätettäessä neljän hengen ryhmä äänesti vastaan. Vastustajiin kuuluvat myös vasemmistoliitto ja vihreät.
Saadaanko liian suuriin sähkönkulutusennusteisiin perustunut lupa tällä kertaa kaadettua?
Juttuun on korjattu Herkko Plitin nimi kello 14.36.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
