Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Loman loppu. Kaisaniemen peruskoulun 6B-luokka palasi tällä viikolla sorvin ääreen. Opettaja Sanna Haapaniemen mielestä taideaineiden lisääminen toisi oppilaille tarpeellisia hengähdystaukoja.
Taistelu koulusta alkaa
19.8.2010 13.58
Lisää tanssia ja kuvaamataitoa, mutta ei lisää oppitunteja. Näin muuttaisi peruskoulun tuntijakoa Kaisaniemen ala-asteen 6B-luokan luokanopettaja Sanna Haapaniemi.
”Lapset väsyvät, kun koulu on niin teoriapainotteinen. Oppilaat nauttivat, kun voivat ottaa rennommin taideaineiden tunneilla”, Haapaniemi sanoo.
Peruskoululaisten ajasta käydään nyt kovaa kamppailua eri etujärjestöjen välillä. Lausuntokierros perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistamisesta päättyy kahden viikon kuluttua. Asiaa valmistelleen työryhmän kesäkuussa julkaisemaan ehdotukseen on tulossa kipakkaa palautetta lähes 200 lausunnonantajalta.
Perusopetus 2020 -työryhmän puheenjohtaja, Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen, haluaa muun muassa aikaistaa ruotsin opetusta.
Yritysten etuja ajava Elinkeinoelämän keskusliitto EK puolestaan haluaa poistaa koko pakkoruotsin, koska bisnesnäkökulmasta monia muita kieliä pidetään hyödyllisempinä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ kannattaa työryhmän ehdottamaa minimiviikkotuntien lisäystä, kun taas lisätuntien aiheuttamien kulujen maksajien, eli kuntien, edustaja Kuntaliitto on ehdottomasti sitä vastaan.
Hallitus haluaa uudistuksella vahvistaa taito- ja taideaineiden asemaa lisäämällä valinnaisuutta. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että taito- ja taideaineet saattavatkin hävitä kamppailun lisätunneista ja niiden opiskelu voi vähentyä. Tätä pelkää ainakin OAJ. Pääjohtaja Lankinen kuitenkin kiistää tämän mahdollisuuden.
”On skandaalimaista, jos hallitus vie esityksen tuollaisenaan läpi”, vihreiden kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Outi Alanko-Kahiluoto toteaa.
”Nyt on tuhannen taalan paikka korjata Suomen koulujärjestelmää. Opetukseen pitää saada enemmän väljyyttä ja käsillä tekemistä. Nyt liikunnalle on löydetty lisää aikaa, mut-tei juuri muille taito- ja taideaineille”, Alanko-Kahiluoto sanoo.
Työryhmä ehdotti loppuraportissaan lukujärjestykseen kahta uutta pakollista oppiainetta, draamaa ja etiikkaa. Draaman opetus on pääjohtaja Lankisen lempilapsi, mutta tulee saamaan lausuntokierroksella osakseen ankaraa kritiikkiä.
”Emme halua lisää pakollisia aineita, vaan valinnaisuutta yläluokille. Esitys ei lisää sitä tarpeeksi, jotta peruskoulu pystyisi esimerkiksi motivoimaan kaikkia oppilaita hakeutumaan jatko-opintoihin”, EK:n koulutusasiantuntija Mirja Hannula sanoo.
Yksi EK:n tavoitteista on lisätä kielitarjontaa kouluissa. Sen mukaan oppilaille pitäisi tarjota pitkäksi kieleksi kolme vaihtoehtoa, joista lapsi valitsee vähintään kaksi. Yksi näistä kolmesta olisi ruotsi.
”Tulevaisuudessa yritykset tarvitsevat englannin ja ruotsin lisäksi muun muassa venäjän, saksan, ranskan, portugalin, kiinan ja espanjan taitajia”, Hannula sanoo.
Oaj toivoo opetukseen lisää aikaa.
”Suunnitellut lisätunnit toisivat väljyyttä koulutyöskentelyyn. Emme halua nostaa tavoitetasoa, vaan hidastaa vauhtia, jotta kaikki pysyvät mukana”, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.
Kuntaliitto on taas sitä mieltä, että Suomen koulujärjestelmä toimii erinomaisesti juuri nyt.
”Uudistus lisätunteineen aiheuttaa kunnille 153 miljoonan euron lisäkulut vuosittain. Jos taas kieliä pitää tarjota alaluokilla nykyisen kahden sijaan kolme, opetuksen järjestämisestä tulee iso ongelma pienille kunnille”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenonen toteaa.
Lausuntokierros perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta päättyy syyskuun alussa, jonka jälkeen opetusministeri Henna Virkkunen päättää, mitä lausunnoista otetaan huomioon ja mitä ei. Valtioneuvosto hyväksyy lopullisen esityksen tuntijaoksi todennäköisesti ensi kevään aikana.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
