Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Työvoimatoimiston sohvalla. Helsinkiläinen Johanna Rantanen on tottunut pätkätöihin, mutta nyt niitäkään ei ole tarjolla.
Taantuma jakaa suomalaiset menestyjiin ja häviäjiin
22.1.2009 15.16
Talouden hiipuminen lisää suomalaisten välistä eriarvoisuutta, vaikka tilastollisesti köyhyys saattaa Suomessa lähivuosina jopa vähentyä.
”Niin sanotusti hyväosaisten työpaikat eivät nyt taida olla ensimmäisinä vaarassa. Toisaalta epäilisin, että suhteellisesti ottaen työttömyysturva on heikentynyt 1990-luvun laman jälkeiseen aikaan verrattuna”, Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala sanoo.
Veronmaksajien keskusliitto arvioi veronkevennysten, palkankorotusten ja matalan inflaation lisäävän työssäkäyvien ostovoimaa peräti 4,6 prosenttia, jos aiemmin sovituista palkankorotuksista pidetään kiinni. Samaan aikaan suuryritykset ilmoittavat päivittäin tuhansien ihmisten lomautuksista ja irtisanomisista.
”On aika paradoksaalista, että perusturvaetuja ei ole hyvinä vuosina nostettu, vaan on odotettu seuraavaa lamaa, jolloin voi taas sanoa, ettei etuja voida nostaa, koska ei ole varaa.”
Sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopistosta sanoo, että suomalaisten suurella enemmistöllä tulot kasvavat tänäkin vuonna. Hän muistuttaa, ettei edes 1990-luvun lama koskettanut suurinta osaa suomalaisista.
”Kääntöpuolena tietysti mittavat lomautukset ja irtisanomiset koskevat jo nyt 1–2 prosenttia työvoimasta”, Ritakallio sanoo.
Yhä useammilla menee kuitenkin jo ennestään huonosti. Tilastokeskus julkisti tällä viikolla ennakkotietoja vuoden 2007 köyhyystilastoista. Niiden mukaan pienituloisiin kotitalouksiin kuului vuonna 2007 noin 708 000 ihmistä, mikä oli 55 000 ihmistä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995.
Pienituloisuuden raja oli vuonna 2007 noin 13 000 euroa yhden henkilön kotitaloudessa. Tämä niin sanottu suhteellinen köyhyysraja määritellään väestön mediaanitulojen perusteella.
Näin määriteltynä köyhyys onkin nimenomaan suhteellinen käsite: jos taloustilanne luiskahtaa lamaksi, tilastollinen köyhyysraja liikkuu alaspäin ihmisten keskimääräisten tulojen vähentyessä. Tällöin myös pienituloisten määrä vähenee.
Tilastokeskuksessa pohditaan parhaillaan, miten köyhyyttä voitaisiin mitata keskitulojen heilahteluista riippumattomalla tavalla.
”Yksi mittari voisi olla niin sanottu kiinteä tuloraja, eli parin-kolmen vuoden takainen raja. Sen mukaan mitattuna pienituloisten määrän pitäisi joka vuosi vähentyä, jos asiat menevät niin kuin pitää”, erikoistutkija Hannele Sauli Tilastokeskuksesta sanoo.
”Näin mitattuna kehitys on kuitenkin pysähtynyt jo 2005 tienoilla ja pienituloisten määrä on jopa alkanut kasvaa. Kun ajat huonenevat, nämä käyrät jatkavat ylöspäin.”
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvin pienien tulojen varassa elävien ihmisten määrä on kasvanut ja kasvamassa edelleen.
Yhdessä suhteessa iso- ja pienituloisten puntit kuitenkin tasoittuvat Suomessa tänä vuonna.
”Tuloerot tulevat romahtamaan. Harva köyhä pystyy menettämään 95 prosenttia tuloistaan, mutta rikkailta se onnistuu nyt oikein hyvin”, tilastotieteilijä ja vihreiden kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara muistuttaa.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
