Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Täältä säästetään. Otoskokojen pienentäminen näkyy myös tietoa keräävien puhelinhaastattelijoiden palkoissa. Erikoistutkija Hannele Saulin (keskellä) mukaan leikkaukset heikentävät tilastojen luotettavuutta.
Säästökuuri uhkaa yhteiskunnallisten tilastojen keruuta
3.12.2009 15.45
Merkittäviä poliittisia päätöksiä saatetaan Suomessa tehdä vastedes entistä ohuemman tutkimustiedon varassa, jos suunnitelmat Tilastokeskuksen leikkauksista toteutuvat.
Leikkausten taustalla on EU-rahoituksen vähentyminen ja valtion tuottavuusohjelma, jolla pyritään vähentämään valtion työntekijöiden määrää. Tilastokeskus vääntää rahoituksesta parhaillaan kättä valtiovarainministeriön kanssa.
Pölkyllä on yhteiskunnallisen tutkimuksen kannalta arvokkaiden tilastosarjojen jatkuvuus.
”Sillä, että yhteiskuntaa kuvaavat tilastot ovat uhattuina, on ihan konkreettisia seuraamuksia. Tilastolliset kuvaukset vaikuttavat siihen, mitä asioita yhteiskunnassa pidetään tärkeinä ja miten kuva yhteiskunnasta ja sen muutoksista muodostuu”, sosiologian professori Merja Kinnunen Lapin yliopistosta sanoo.
Nyt uhattuna on esimerkiksi tuloerojen kasvuun, työoloihin ja kulutukseen liittyvä pitkän aikavälin tilastollinen tutkimus nykyisessä laajuudessaan. Lakkautuslistalla on myös valtion tulojen ja menojen alueellinen seuranta. Lisäksi tilastojen otoskokoja supistetaan.
”Otoskoon pienentäminen heikentää tulonjaon vuosimuutosten mittaamisen luotettavuutta. On kyseenalaista, voimmeko enää kertoa esimerkiksi pienituloisuusasteita kaikista väestöryhmistä”, sanoo erikoistutkija Hannele Sauli Tilastokeskuksesta.
Erityisesti yhteiskuntatieteilijät ovat nousseet barrikadeille tilastojen puolesta. Tilastokeskuksen pääjohtajalle Heli Jeskanen-Sundströmille viime maanantaina luovutetun adressin allekirjoitti yli 450 suomalaista tieteentekijää, ja Tilastokeskus aikoo hyödyntää sitä neuvotteluissa ministeriön kanssa.
Yksi allekirjoittajista on Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Jouko Nätti. Hän muistuttaa, että kun pitkiin tilastosarjoihin perustuva tutkimus kerran on lakkautettu, sen aloittaminen uudelleen on kallista.
”Tämä on lyhytnäköistä politiikkaa, jonka pitkän aikavälin kustannukset ovat isompia kuin saatavat säästöt. Yhteiskuntaa koskevaa tutkimusta tarvitaan jatkossa vähintään yhtä paljon kuin ennenkin”, Nätti sanoo.
Aiemmin tänä vuonna sosiaali- ja terveysministeriö päätti leikata merkittävän osan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n henkilöstömenoista.
Marraskuun lopussa päättyneiden yt-neuvotteluiden tuloksena THL:stä irtisanotaan 81 työntekijää. Tällä pyritään noin kahden miljoonan euron säästöihin ensi vuonna. Väkeä vähennetään muun muassa alkoholi- ja päihdetutkimuksesta sekä Turun väestötutkimusyksiköstä.
THL:n erikoistutkija Timo Sinervo sanoo, että päättäjät panevat nyt välittömästi hyödynnettävän tutkimustiedon pitkäjänteisen tutkimuksen edelle.
”Enää ei malteta odottaa, että pitkäjänteinen tutkimus tuottaa tätä tietoa itsessään, vaan vallalla on tällainen kaikki-mulle-heti-tänne-nyt-meininki. Sama koskee suomalaisen tieteen tilaa yleisemminkin. Tuotekehittelyyn pannaan kyllä suuria rahoja, mutta tutkimuksen ei nähdä tuottavan mitään, koska tulokset tulevat niin hitaasti”, Sinervo sanoo.
THL syntyi, kun Stakes ja Kansanterveyslaitos vuoden alussa yhdistettiin. Nyt valtion tutkimuslaitosten rooli on Sinervon mielestä hämärtymässä. Tutkijoista ollaan tekemässä hallituksen päätösten toimeenpanijoita, mikä taas vaikeuttaa tutkimuslaitosten riippumattomuutta.
Käytännön esimerkki tästä saattaa Sinervon mielestä olla esimerkiksi edessä oleva terveydenhoitojärjestelmän uudistaminen. Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) on jo esittänyt oman mallinsa tulevaisuuden erikoissairaanhoidosta. Mallin toteutuminen vaatii isoja rakenteellisia uudistuksia.
”Pidän hirvittävän tärkeänä, että näitä uudistuksia jotenkin myös seurataan. Mutta jos olemme molemmissa rooleissa, ongelmia voi tulla”, Sinervo sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
